About

It all started when…

Naulaan astuma voi pahimmillaan päättää hevosen uran

Kavion pistohaava syntyy tyypillisesti terävään esineeseen, kuten naulaan tai ruuviin, astumisen seurauksena. Yleensä penetroiva esine ja kavionpohja ovat likaisia, mikä aiheuttaa itse haavan lisäksi merkittävän infektioriskin. Vaikka suurin osa pistohaavoista on pinnallisia, syvälle ulottuvat, etenkin säteen alueella olevat haavat, voivat aiheuttaa kavion sisäisiin rakenteisiin ja hevosen uraan vaikuttavia vaurioita. Tämän takia kaikkiin kavion pistohaavoihin tulee suhtautua vakavasti.

Kavio on suojattu sarveisaineksesta muodostuvalla sarveiskupilla, joka koostuu seinämästä, anturasta ja säteestä. Sarveiskavion alla on hyvin verisuonitettu martokavio, joka peittää kavion luut ja joustavat rakenteet. Martokavio yhdistää kavion luuston ja sarveiskupin toisiinsa. Kavion sisäisistä luu-, jänne- ja synoviarakenteista lähellä kavionpohjaa ovat kavio- ja sädeluu, kavioluun pohjaan kiinnittyvä syväkoukistajajänne, sädeluuhun liittyvät ligamentit, sädeluun limapussi, kavionivel sekä jännetuppi. Kavionivelen, kuten muidenkin nivelten, sisällä olevat nivelrustot, nivelneste ja nivelkapseli mahdollistavat nivelen vaivattoman liikkeen. Sädeluun limapussi on taas pieni nivelnesteen täyttämä rakenne sädeluun takapinnalla, joka mahdollistaa syvän koukistajan esteettömän liikkumisen sädeluun takapinnalla. Näiden rakenteiden infektoituminen pistohaavan seurauksena vaatii aina pikaista ja tehokasta hoitoa.

Kun kavioon tulee pistohaava, on tärkeää selvittää mitkä rakenteet ovat voineet vaurioitua. Tämä riippuu pitkälti siitä missä kohdassa ja kuinka syvä pistohaava on. Pinnalliset, vain sarveisainekseen ulottuvat pistohaavat, johtavat tyypillisesti kaviopaiseen muodostumiseen. Hevonen voi alkuun olla oireeton tai lieväoireinen. Ontuma syntyy vasta, kun kavioon muodostuva paise aiheuttaa painetta sarveiskerroksen ja martokavion väliin.

Syvistä pistohaavoista puhutaan, jos vaurio ulottuu martokavioon ja sitä syvemmällä oleviin rakenteisiin. Näiden kohdalla haavan sijainnilla ja suunnalla on suuri merkitys. Kavion kärjen alueella ensimmäisenä vastaan tulee kavioluu, kun taas aivan kavion takaosaan suuntautuva haava uppoaa pehmeään sädepatjaan. Kavion keski-ja takakolmannekseen suuntautuvat pistohaavat ovat kaikkien lähimpinä synovia- ja jännerakenteita. Säde on kavion pehmein kohta ja altis pistohaavoille, mutta sijaintinsa takia epäedullisin paikka haavalle; mm. sädeluun limapussi on vain n. 3 cm päässä säteestä. Syvät pistohaavat aiheuttavat voimakkaan ontuman, johon voi myös liittyvä yleisoireita, kuten kuumetta ja raajan turvotusta.

Jos vierasesine ei ole enää kaviossa kiinni, voi haavan sijainnin ja syvyyden arviointi olla haastavaa. Kavion kimmoisa rakenne sulkee nopeasti pistoaukon, minkä takia haava voi jäädä havaitsematta. Aukon sulkeutuminen luo kuitenkin samalla edulliset olosuhteet piston mukana tulleille bakteereille ja infektion leviämiselle. Epäily voikin herätä vasta myöhemmin oireiden ilmaannuttua. Jos kavionpohjasta tulee verta, on vaurio ulottunut ainakin martokavioon asti.

Jos vierasesine on vielä kaviossa kiinni, on ontuma yleensä voimakas. Tällöin olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan ottaa röntgenkuva kaviosta ennen materiaalin poistamista. Jos on kuitenkin riski, että materiaali pääsee uppoamaan syvemmälle ja aiheuttamaan lisävaurioita, tulee se poistaa heti. Poiston yhteydessä tulee painaa mieleen tai ottaa kuva vierasesineen sijainnista, pistohaavan suunnasta ja syvyydestä. Syvyyden voi myös merkitä suoraan poistettuun vierasesineeseen. Ensihoitona kavioon tulisi laittaa kaviohaude, tämän jälkeen tulee olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Röntgenkuvasta voidaan nähdä vierasesineen sijainti, suunta ja syvyys suhteessa kavion sisäisiin rakenteisiin. Vaikka materiaali olisi jo poistettu, voidaan pistokanavan suuntaa ja syvyyttä arvioida kanavaan laitettavan tylpän metallisen koettimen tai varjoaineen avulla. Mikäli tutkimuksen perusteella herää epäilys nivelrakenteiden osallisuudesta, tulee näistä ottaa näytteet infektion

poissulkemiseksi. Kavion magneettitutkimus on myös erinomainen keino saada selville vaurioiden laajuutta. Sen avulla saadaan luotettavasti tietoa vaurioituneista pehmytkudosrakenteista, kuten jänteistä ja ligamenteista sekä aikaisista luusto- ja nivelmuutoksista. Monesti myös itse pistokanava on havaittavissa, vaikka pistoaukko olisi umpeutunut. Magneettitutkimus tulee erityisesti silloin kyseeseen, jos on epäily tai tieto syvästä pistohaavasta, pistokanavaa ei löydy tai jos hevonen ei vastaa hoitoon odotetusti.

Pinnallisten haavojen ennuste on yleensä hyvä. Hoitona riittää tyypillisesti kavion hautominen, paiseen avaus, tulehduskipulääkekuuri ja lepo. Oireilu lievenee nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen.

Syvien haavojen hoito ja ennuste riippuu pitkälti vaurioiden laajuudesta ja kroonisuudesta. Kavion sisäisiin rakenteisiin ulottuvat haavat vaativat aina tehokasta, jopa kirurgista, hoitoa. Hoito käsittää pistokanavan avaamisen lisäksi mm. systeemisen antibiootti- ja kipulääkityksen, sekä mahdollisten infektoituneiden nivelrakenteiden huuhtelun. Jos infektio ulottuu nivel- ja jännerakenteisiin, on ennuste tehokkaallakin hoidolla varauksellinen tai huono. Samoin on myös tilanteissa, jossa infektio on jo päässyt leviämään ja vauriot havaitaan vasta pitkän ajan jälkeen itse haavan syntymisestä. Yksistään luuhun ulottuva infektio voi parantua täysin, mutta paraneminen vie pitkän aikaa. Antibiootit kulkeutuvat huonosti luukudokseen ja kavionpohjaa voi joutua avaamaan luunpinnan puhdistamiseksi. Hyvällä tuurilla pistohaava on vain syvä, esimerkiksi sädepatjaan ulottuva, mutta nivel- tai jännerakenteet eivät ole infektoituneet. Tällöin ennuste on yleensä hoidolla hyvä.

Hevosen akuutissa ontumassa kavio tulee aina tarkistaa huolellisesti ja pitää mielessä myös naulaan ja muihin vierasesineisiin astumat. Syvät pistohaavat tulisi pitää myös mielessä hoitoon vastaamattomien kaviopaiseiden sekä yleisoireisten kavioon paikallistuvien ontumien kanssa. Mitä aiemmin vauriot havaitaan ja hoito päästään aloittamaan, sitä parempi on ennuste paranemiselle.

Nina Hakonen (ent Pirinen) ELL, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri

Kirjoittaja työskentelee pääsääntöisesti Hyvinkään Hevossairaalassa, mutta on tällä hetkellä Yliopistollisessa Hevossairaalassa tekemässä hevoskirurgian eurooppalaista jatkotutkintoa.

Röntgenkuvassa kavionpistohaavaan laitettu tylppä koetin. Pistohaava ulottuu lähelle nivel-, synovia- ja jännerakenteita.