Hippos 3/25

Kuljetuskuume

Mikä on kuljetuskuume?

Kuljetuskuumeella (engl. shipping fever) tarkoitetaan pneumoniaa tai pleuropneumoniaa eli tulehdusta hevosen keuhkoissa +/- keuhkopussissa. Aiheuttajana on tyypillisesti bakteeri, mutta myös virustulehdus voi altistaa sairastumiselle. Tyypillisinä oireina esiintyy kuumetta, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja heikentynyttä yleisvointia. Myös sierainvuotoa, hengitysvaikeuksia ja yskää voi esiintyä. Oire voi alkuvaiheessa vaikuttaa ähkyltä, koska hevonen on vaisu, ei halua syödä ja ulostaminen voi olla normaalia vähäisempää.

Pitkät kuljetukset ovat riski pleuropneumoniaan sairastumiselle

Kuljetus jo itsessään on aina jonkin asteinen stressi hevosen elimistölle. Kokemattomat, huonosti matkustavat hevoset saattavat hiota enemmän ja hermostuessaan eivät juo eivätkä syö normaalisti. Pidemmissä kuljetuksista, joissa hevonen joutuu seisomaan paikoillaan eikä pääse laskemaan päätä alas, hengitystiet joutuvat koetukselle. Nahisteleva vieruskumppani lisää sekä psyykkistä että fyysistä rasitusta. Myös kuljetusauton ilmanvaihto voi olla haastavaa saada sopivaksi, kun lämpötilat vaihtelevat.

Diagnostiikka ja hoito

Diagnoosi tehdään esitietojen, oireiden, kliinisen tutkimuksen, laboratoriotestien sekä mahdollisen ultraäänitutkimuksen avulla. Kliinisessä tutkimuksessa todetaan yleensä kuume, tihentynyt hengitysrytmi, poikkeavat hengitysäänet sekä mahdollisesti myös rintaonteloon paikantuvaa kipuoiretta, mikäli tulehdus on jo päässyt etenemään. Verinäytteessä todetaan kohonneet tulehdusarvot. Kun hoito saadaan aloitettua, tulehdusarvojen tulisi lähteä normalisoitumaan. Myös hevosen mahdollista kuivumistilaa sekä munuaisten toimintaa on usein tarpeen arvioida laboratoriotestien avulla hoitoa suunniteltaessa. Ultraäänitutkimuksessa voidaan todeta mahdollisen tulehdusnesteen lisääntyminen pleurassa eli keuhkopussissa. Normaalitilanteessa nestettä ei nähtävissä määrin esiinny, mutta taudin edetessä infektion seurauksena nesteen määrä lisääntyy. Kuljetuskuumeen hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeitä ja antibioottihoitoa tukihoidon lisäksi. Jossain tapauksissa tulehdusnestettä joudutaan poistamaan keuhkopussista. Lievissä tapauksissa hoito onnistuu eläinlääkärin valvonnassa kotioloissa, mutta vakavat tapaukset vaativat klinikka- tai sairaalahoitoa. Hoito on hyvä päästä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin toipumisennuste on parempi ja yleensä myös selvitään vähäisemmillä sairauspäivillä.

Käytännön vinkkejä kuljetuskuumeen ennaltaehkäisyyn

Mittaa hevosen lämpö kotona levossa niin, että lämmön mittaamisesta tulee helppo rutiini ja että tiedät hevosesi normaalilämmön. Lämpö kannattaa mitata levossa, sillä liikunta voi jonkin verran nostaa ruumiinlämpöä. Lämmönseuranta kannattaa aloittaa jo muutama päivä ennen matkaa. Pyri kuljettamaan hevosta vain terveenä ja hyvin levänneenä. Kisaviikonlopun jälkeen on suositeltavaa pitää palautumispäivä ennen pitkää kotimatkaa.

Hevonen matkustaa rennommin, kun sillä on tuttu ja turvallinen matkakumppani. Näin myös haavereiden mahdollisuus pienenee. Myös ennakoiva ja rauhallinen kuljettaja lisää hevosen matkustusmukavuutta ja vähentää stressiä. Suunnittele matka aina etukäteen ja valitse levähdyspaikat, joissa voit ottaa hevosen jaloittelemaan sekä mieluusti pidemmillä matkoilla myös yöpymään tallissa. Pysähdys- ja levähdyspaikoilla kuljetusväline on syytä puhdistaa virtsasta ja ulosteista sekä kuivittaa hyvin. Kuljetuksessa käytettävän kuivikkeen ja heinän tulisi olla mahdollisimman pölytöntä. Kuivikkeiden ja heinän kastelemisella voidaan myös vähentää pölyn määrää. Vaikka syöminen ja korsirehun pureskelu vähentääkin stressiä, voi silti olla järkevää tarjota heinää normaaleina ruokinta-aikoina, jos tämä on mahdollista. Heinäverkon pitäminen hevosen nenän edessä koko ajan lisää pölyn ja mikrobien kulkeutumista hevosen hengitysteihin. On tärkeää huolehtia hevosen riittävästä nesteensaannista matkan aikana, sillä kuivuminen on elimistölle lisästressi ja lisää sairastumisriskiä. Nesteensaantia voi varmistella juottamalla hevoselle reilummin makuvesiä jo ennen matkan alkua sekä tarjoamalla kyseiselle hevoselle maistuvaa vettä esim. rehulla, omenamehulla tai melassisiirapilla maustettuna. Varaa matkalle riittävästi hevoselle maistuvia herkkuvesiaineksia. Tavallista vettäkin on hyvä olla mukana kanisterissa, jotta hevosta pääsee tarvittaessa juottamaan myös tien päällä yllättävissä pitkäkestoisemmissa ruuhkissa tai esim. auton hajottua tien päälle. Elektrolyyttejä tai vaikka ihan pansuolaakin voi käyttää elektrolyyttitasapainon ylläpitoon ja juomisen varmistamiseen.

Jatka hevosen lämmön- ja voinninseurantaa vielä muutaman päivän ajan reissun päätyttyä. Kuljetuskuumeoireet voivat tulla hyvinkin nopeasti. Ole välittömästi yhteydessä eläinlääkäriin ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Mitä nopeammin hoito saadaan alulle, sitä parempi on ennuste ja hoitovaste. Mikäli hoitoa ei päästä aloittamaan ajoissa tai hoito on puutteellista, kuljetuskuumeesta voi jäädä keuhkoihin pysyviä vaurioita, jotka estävät hevosen paluun urheilukäyttöön tai pahimmillaan tila voi johtaa hevosen kuolemaan.

Kira Kanerva, ELL