Hevosen iho-oireet
Hippos 9/2026
Erityisesti syksyisin ja talvisin hevosta vaivaavat useat ihosairaudet, kuten väiveet, rivi, dermatofiloosi ja -fytoosi. Hevosen ihossa nähdään allergisia reaktioita ympäri vuoden, mutta varsinkin klippauksen yhteydessä syksyisin nähdään erityisen paljon allergisia reaktioita.
Allerginen ihoreaktio, urtikaria, on yleinen hevosilla. Ihoreaktio alkaa yleensä 15 minuutin – 24 tunnin kuluessa altistuksesta, kutinan määrä vaihtelee lievästä voimakkaaseen ja pattien koko ja lukumäärät vaihtelevat suuresti. Aiheuttaja jää usein tuntemattomaksi, mutta on hevosella useimmiten kosketusallergia. Mahdollisia syitä ovat hyönteiset, atopia, ruoka-aine allergia, erilaiset lääkitykset sekä jotkut infektiot, esimerkiksi korona. Hoidon tarve riippuu kutinan määrästä. Useimmat menevät ohi itsellään tai yhdellä annoksella kortisonia.
Atopia on kutiseva ihosairaus, joka johtuu yliherkkyydestä ympäristön allergeeneille, kuten siitepölyille, home-itiöille sekä varasto- ja pölypunkeille. Keski-ikä on sairastuessa 5-6 vuotta, hevoset oireilevat vuodenajasta riippumatta. Diagnoosiin päästään sulkemalla pois muut kutinan aiheuttajat, kuten ulkoloiset, kesäihottuma ja kontaktiallergia. Atopiaa epäiltäessä otetaan usein seerumin allergiatestit. Seerumista tehtävät allergiatestit ovat epätarkkoja testejä, koska vasta-aineiden nousu ei suoraan tarkoita sitä, että hevonen oireilisi tästä syystä. Vaikka testit ovat epäluotettavia, niiden avulla voidaan valmistaa hevoselle siedätysliuos, ja siedätyksen teho on hevosilla yleisesti hyvä. Siedätyksessä hevoselle pistetään ihon alle allergeeneja sisältävää liuosta, omistajat voivat tehdä tämän itse. Teho nähdään yleensä 1-1.5 vuoden kuluttua aloituksesta.
Hevosen väive syö hilsettä ravinnokseen ja viettää koko elinkaarensa hevosen iholla. Ne tarttuvat hevosesta toiseen suoraan tai loimien ja hoitovälineiden välityksellä. Väiveet eivät tartu ihmiseen eikä muihin kotieläimiin. Väiveinfektion oireet ovat kutinan lisäksi hilseily ja mahdollisesti karvattomat kohdat. Mikäli väiveitä havaitaan kaikki kontaktihevoset hoidetaan ja kaikki hoitovälineet ja loimet pestään, sillä väive voi elää näissä jopa 2 viikkoa. Väiveiden hävitys vaatii 60 asteen pesun ja sen jälkeen aurinkoon tai saunaan kuivumaan. Harjat desinfioidaan Virkon S-liuoksella. Hevosen shampoopesu vähentää munien määrää.
Rivin eli vuohisen rupisen ihottuma taustalla on monta syytä, joista yleisin on autoimmuunireaktio, niinsanottu vaskuliitti. Märät olosuhteet ja ihon rikkoutuminen altistavat riville, ja siksi sitä nähdään erityisen paljon syksyn märillä keleillä. Vaskuliitin hoito vaatii kärsivällisyyttä. Ihoa pestään klorheksidiinishampoolla päivittäin ja usein joudutaan käyttämään kortisonia paikallisesti tai jopa suun kautta.
Hevosen tarttuva vuohisrokko on Parapox-viruksen aiheuttama ihotulehdus, joka leviää erityisesti ravihevosilla Suomessa, ja esiintyy epidemioina kuten muutkin virukset. Tautia epäillään, kun tallissa on useita sairastuneita. Oireiden vakavuus vaihtelee, vuohisalueen rakkulamaisten muutosten lisäksi hevosilla voi olla kuumetta.
Dermatofiloosi on ns kurarupi, hevosen ihon rupimainen sairaus. Dermatophilus congolensis -bakteeri on yksi tavallisimmista hevosen ihoinfektion aiheuttajista. Altistavina tekijöinä ovat erilaiset ihohaavat, märkä iho sekä ihon vähäinen suojarasva. Tämän vuoksi paksukarvaiset pihattohevoset ovat erityisen alttiita tälle vaivalle. Kuraruvessa on tyypillinen ulkonäkö: isot rupiset, takkuiset karvatupot rungon alueella, rupi irtoaa helposti ja alta paljastuva iho on vaaleanpaineinen ja mahdollisesti märkäinen. Kurarupi ei tyypillisesti kutise. Hoitona karvat klipataan ja iho pestään aluksi päivittäinen klorheksidiinishampoolla. Loimet pestään 60 asteessa ja käsitellään Virkon S-luoksella. Vaikka kurarupi ei tartu herkästi, ei kuitenkaan jaeta suojia, harjoja tai loimia muiden hevosten kanssa. Varusteet desinfioidaan käytön jälkeen. Kurarupi voi tarttua myös ihmiseen.
Dermatofytoosi eli pälvisilsa on ihon pinnallinen sieni-infektio. Sitä esiintyy tavallisimmin nuorilla hevosilla syksysin ja talvisin. Altistavia tekijöitä ovat ihon haavat, ihon kosteus ja huono yleiskunto. Tauti tarttuu suoran kontaktin tai epäsuorasti välineiden, jopa trailerin, välityksellä. Pälvisilsa on zoonoosi eli tarttuu myös ihmiseen. Taudin itämisaika on 1-6 viikkoa. Hoidossa kaikki kontaktihevoset lääkitään. Hoitovälineet, valjaat, ja talli desinfioidaan mekaanisen puhdistuksen ja pesun jälkeen Virkon S-liuoksella. Loimet ja satulahuovat pestään 60 asteessa. Yksittäisen hevosen hoito on turhaa, jos ympäristöä ei hoideta samalla. Terveet eristetään sairaista ja karanteenin tulisi kestää 14 vrk pesujen loppumisesta.
Hevosten iho-oireiden ensiapuna toimii useimmiten aiheuttajasta riippumatta klorheksidiinipitoinen shampoopesu hevoselle ja varusteiden pesu 60 asteessa.