Hippos 4/2025

Etuhampaiden poisto EOTRH - taudin hoitona

EOTRH on etenevä ja kivulias vanhempien hevosten etu- ja kulmahampaiden sairaus

EOTRH = Equine odontoclastic tooth resorption and hypercementosis eli hevosten hammassyöpymä ja sementin liikakasvu

Mistä on kysymys

EOTRH-taudissa hevosten etu- ja kulmahampaisiin, erityisesti niiden ikenen alaisiin osiin eli reservikruunuihin ja juuriin muodostuu harventumia ja hammassementin liikakasvua. Lisäksi hampaiden kiinnityskudoksissa on tulehdusmuutoksia. Tämän hetkisen ymmärryksen mukaan taudista ilmenee ainakin kolmea erityyppiä. EOTRH voi ilmetä pääasiallisesti hampaan resorptiona eli harventumina tai sementin liikakasvuna tai näiden yhdistelmänä. 

Sairauden tausta ja syy ei toistaiseksi ole tiedossa. Sairaus on tunnistettu 2000-luvulla ja siihen liittyen on käynnissä useita tutkimuksia. Myös meillä Suomessa, Helsingin yliopistolla, on käynnissä EOTRH - hammassairauden aiheuttamasta kivusta ja oireista tutkimus, jossa Hyvinkään Hevossairaala on mukana yhteistyöklinikkana. Sairauden syyn tunnistaminen voisi auttaa kehittämään ennaltaehkäiseviä ja hampaita säästäviä hoitoja. Tällä hetkellä ainoa hoito on sairaiden hampaiden poisto.

Yleisyys 

Jopa 70 %: llä yli 15-vuotiasta hevosista on hampaissaan EOTRH-muutoksia. Tauti on toistaiseksi tuntemattomasta syystä yleisempää ruunilla ja oreilla kuin tammoilla. Yleisyys ja taudin vakavuus lisääntyy iän myötä eli tauti on etenevä. Tautia on tavattu kaikilla roduilla ja ympäri maailmaa. Hyvinkään Hevossairaalassa potilaina on ollut mm. puoliverisiä, lämminverisiä, islanninhevosia, shetlanninponeja ja norjan vuonohevosia. 

Oireet 

Sairauden oireet vaihtelevat ja alkuvaiheessa oireita voi olla vaikea huomata tai hevoset ovat oireettomia. Lieviä oireita ovat ikenien punoitus, ienrajan lievät pullistumat. Pidemmälle edenneissä tapauksissa kipuilme, haju suusta, hidas syöminen ja pään arkuus ovat yleisiä oireita. Lisäksi hevoset voivat alkaa vastustella kuolaimia tai suitsia ja kieli voi näkyä hampaiden välistä. Hevoset voivat vastustella suunavaajaa ja niillä voi olla mahaoireita kuten ähkyjä ja ruokahaluttomuutta. Hammasmurtumia voi esiintyä ja ne ovat seurausta hampaiden harventumista. 

Löydökset eläinlääkärin tutkimuksessa 

Usein löydökset todetaan rutiinitarkastuksen yhteydessä, toisinaan omistaja huomaa itse hevosen hampaiden muuttuneen ulkonäön, hammaskiven ja ikenien muutokset ja hakeutuu sen takia tutkimuksiin.  

Klinikalle tulee potilaita tarkempiin tutkimuksiin ja röngenkuvaukseen usein myös kotona hoitaneen eläinlääkärin lähetteellä. 

Suun tutkimuksessa voidaan todeta ienrajan vetäytymistä, fisteleitä(näppylä ikenessä, jonka kautta erittyy märkäeritettä hampaassa olevasta muutoksesta), ientulehdusta ja ikenien turvotusta. Imusomukkeet voivat olla suurentuneet ja etuhampaiden kulma voi muuttua. Tavallisia ovat myös ikenien alueella olevat pullistumat johtuen sementin liikakasvusta. Lisäksi yksi tai useammat etuhampaat voivat heilua. Kaikilla sairastuneilla hevosilla ei suinkaan ole kaikkia löydöksiä tai oireita vaan ne vaihtelevat.  

Etuhampaista otetaan röntgenkuvat siten, että hevoselle laitetaan suunavaaja, jossa on erityiset röntgenkuvasta varten tarkoitetut levyt ja röntgenkasetti laitetaan hevosen suuhun.  

Vaikka pitkälle edenneessä sairaudessa ulkoiset löydökset riittävät diagnoosiin ja korreloivat hyvin röntgenlöydösten kanssa, lievemmissa tapauksissa röntgentutkimus on erittäin suositeltavaa, sillä kliiniset oireet ja röntenlöydökset eivät aina kulje käsikädessä. Toisinaan ulkoisesti lieväoireisilta löytyy edenneitä röngtenmuutoksia ja toisin päin.  

Röntgentutkimus ei ole erityisen herkkä menetelmä varhaisten muutosten toteamiseen. Kuitenkin se on paras käytössä olevista menetelmistä. Lieviä muutoksia ovat hampaiden reunaosien muutokset ja juuren lievä pyöristyminen.  

Yleisiä ja vakavampia röntgenmuutoksia ovat hampaiden muodon muutokset, erilaiset pyöristymät ja harventumat. Lisäksi todetaan hammastaympäröivän luun harventumaa.   

Hoito 

Ainoa tunnettu tehokas kipua ja tulehdusta lievittävä hoito on sairaiden hampaiden poisto. Se missä vaiheessa sairautta ja millaisilla muutoksilla poisto on tarpeen, on yhdistelmä kliinisiä oireita, löydöksiä ja röntgenmuutoksia. Päätös ei aina ole helppo ja siinä kannattaa kääntyä hampaisiin perehtyneen eläinlääkärin puoleen.  

Riippuen tilanteesta voidaan poistaa yksittäisiä muuttuneita hampaita tai kaikki etuhampaat voidaan poistaa samanaikaisesti. Kuitenkin niin, että suuhun pitää jäädä toiminnallinen määrä riittävän terveitä hampaita. Jos poistetaan suurin osa hampaista ja suuhun jää vain yksittäisiä ilman viereisten hampaiden tukea olevia hampaita on todennäköisesti parempi poistaa kaikki etuhampaat yhdellä tai kahdella hoitokerralla. Tämä on usein perusteltua myös sairauden etenevän luonteen takia.  

Poisto tehdään klinikalla rauhoituksesssa ja puudutuksessa. Hevoset saavat lyhyen kipulääkekuurin toimenpiteen jälkeen. Useimmiten ne pystyvät ja haluavat syödä heinää heti rauhoituksesta herättyään. Jotain pehmeää ruokaa kuten turvotettua heinäpellettiä voi olla varmuuden vuoksi saatavilla. Poistokuopat paranevat noin muutamassa viikossa. Omistajat puhdistavat kuoppia vedellä huuhdellen, rehua nyppien tai pyyhkien. Useimmiten tämä onnistuu hyvin, kun kipu on helpottanut hampaiden poiston jälkeen. Kosmeettinen haitta, joka etuhampaiden poistoon liittyy, on kielen näkyminen huulien välistä.

Hampaiden poiston jälkeen 

Omistajien kokemuksista kaikkien etuhampaiden poiston jälkeen on vuonna 2023 tehty kyselytutkimus. Sen mukaan useat hevosten oireet helpottivat etuhampaiden poiston jälkeen. Omistajat olivat erittäin tyytyväisiä poisto toimenpiteen vaikutuksiin. Heinän tiputtelu väheni tai loppui ja hevoset söivät nopeammin kuin ennen hampaiden poistoa. Niiden paino nousi ja omistajat kuvasivat hevosten olevan tyytyväisempiä kuin ennen poistoa. Hevoset eivät vastustelleet suitsitusta kuten ennen toimenpidettä ja pään ravisteluoireet vähenivät tai loppuivat. Yleisesti voinnin kuvattiin olevan parempi ja agressiivisuus väheni ihmisiä ja muita hevosia kohtaan. Yli 90 % omistajista oli sitä mieltä, että olisi valmis samaan toimenpiteeseen toisen hevosen kanssa tulevaisuudessa, jos se olisi tarpeen. Omistajien kokemuksen mukaan toimenpide paransi hevosten elämänlaatua ja pidensi elinikää. Käytännön kokemukset omasta praktiikastani ovat hyvin vastaavia.  

ELL, Elina Koskenranta, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri 

Kirjoittaja työskentelee Hyvinkään Hevossairaalassa hammassairauksien parissa 

“Taavi” pärjää hyvin ilman etuhampaita

Arja Leppäsen norjanvuonohevonen David Katholt eli ”Taavi” on jo 29-vuotias. Se on ollut omistajallaan jo yli 21 vuotta. Taavi viettää eläkehevosen leppoisia päiviä Hausjärvellä omistajansa kotitallissa, pihalta avautuu kesällä myös laidun. Taavi sairastui EOTRH-tautiin yli 20-vuotiaana, mutta se on voinut hyvin hampaiden poiston jälkeen. Arja oli lähdössä ratsastamaan seitsemän vuotta sitten, kun hän kuolaimia laittaessaan huomasi, että Taavilta oli lohjennut etuhampaasta terävä siru.

– Paikallinen eläinlääkärimme tuli katsomaan suuta ja sai poistettua sirun. Samalla hän huomasi, että vastapuolella heilui toinen hammas. Hän kokeili sitä ja hammas katkesi, se oli niin pahasti syöpynyt. Hän sai hampaan pois juurineen, suu katsottiin muutenkin ja hampaat raspattiin. Vuotta myöhemmin, kun tehtiin uusi raspaus, huomattiin että suussa oli tapahtunut paljon enemmän tuhoa.

– Eläinlääkäri vinkkasi, että otapa yhteyttä Hyvinkäällä Elina Koskenrantaan, joka on erikoistunut hammasongelmiin. Viikko pari siitä pääsimme hammastarkastukseen. Pari viikkoa myöhemmin oli poistettu ensimmäinen etuhammasrivi ja puolitoista kuukautta myöhemmin toinen. Toipuminen hampaiden poistoista sujui hyvin.

– Suuta hoidettiin toimenpiteen jälkeen huuhtelulla ja kipulääkekuurilla. Oli ällistyttävää, miten äkkiä hevonen parani ja toipui. Taavi halusi syödä korsiheinää jo samana päivänä, vaikka ikenet olivat veristä muhjua, Arja kertoo.

– Taavilla oli ollut ennen hampaiden poistoa aika paljon ähkykohtauksia, joiden syyksi epäiltiin hiekkaa. Itse ajattelin jälkeenpäin, että ne johtuivat varmaankin hampaiden ongelmista. Hampaiden poiston jälkeen käyttöön otettiin kuolaimettomat suitset.

– Taavi oli nuorempana meneväistä sorttia, tuntui että jarrut jäivät kotipihaan. Vanhemmiten se oli jo asettunut, mutta alkuun jännitin, miten jarrut toimivat kuolaimettomilla. Mutta hyvin se sujui, kun pikkuhiljaa opetti, milloin pitää pysähtyä. Taavi on pärjännyt hyvin ilman etuhampaitaan. Se on hyvässä lihavuuskunnossa, vaikka lihaskunto toki on laskenut parin viime vuoden aikana täydellä eläkkeellä ollessa.

– En olisi ikinä uskonut, että hevonen tulee toimeen ilman hampaita, mutta hyvin on mennyt nyt jo kuusi vuotta. Hampaita tarvitaan ruohon katkaisuun, mutta Taavi työstää saman asian ikenillään. Se on kesällä laitumella, talvella se saa säilöheinää. Lisäksi se syö jatkuvasti heinäpuuroa, vaikka etuhampaiden puuttumisen takia sitä ei tarvitse. Hampaat on tarkistettu ja hoidettu puolivuosittain. Poskihampaissa on ollut pitkän iän tuomana pientä sanottavaa, mutta EOTRH ei ole enää vaivannut hampaiden poiston jälkeen. Kieli saattaa hieman vilkkua Taavin huulten välissä, mutta se ei roiku näkyvillä sen kummemmin.

– Kolmisen viikkoa sitten jouduin kutsumaan elinlääkärin, kun Taavi oli pää riipallaan ja suusta valui limaa noronaan. Ilmeisesti se oli syönyt ampiaisen, joka oli pistänyt sitä suuhun. Se sai pikkuisen kipulääkekuurin, ja pian ihan ennallaan. Verinäytteissäkään ei ollut mitään sanottavaa. Taavi on iloinen eläkevaari, jota vaalitaan huolella.

– Hoidan papparaisen huolella loppuun asti. Sillä on edelleen kovastikin pilkettä silmässä. Kun tulen talosta pihalle, alkaa kova hörinä ja pörinä. Taavilla on kerta kaikkiaan ihana luonne, se on jokaisen hevosenomistajan unelma.

Haastattelu on tehty kesällä 2025