Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Huolehtimalla hevosesi perusterveydenhuollosta vältyt monelta ikävältä yllätykseltä. Meiltä voit varata hevosellesi käynnin, jonka yhteydessä hevoselle tehdään kliininen yleistutkimus ja sen rokotustilanne sekä loishäätöstatus tarkistetaan. Tarvittaessa otetaan myös verinäyte. Samalla voit keskustella eläinlääkärin kanssa ruokintaan, kengitykseen ja liikuntaan tai muuhun terveydelliseen pulmaan liittyen.
Urheiluhevosen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kuuluu myös säännöllinen eläinlääkärin suorittama hevosen arviointi liikkeessä (juoksuttaen, ratsain tai ajaen), jotta mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja selvitään vähäisin hoidoin. Mikäli haluat että hevonen katsotaan myös liikkeessä terveystarkastuksen yhteydessä, valitse palveluksi ontumatutkimus.
ROKOTUKSET
Kaikki hevoset tulisi suojata rokottamalla jäykkäkouristusta eli tetanusta vastaan vähintään kahden vuoden välein sen jälkeen, kun perusrokotukset on noin kuukauden välein annettu. Kilpailevilta hevosilta vaaditaan säännöllinen rokottaminen influenssaa vastaan lajin/tason vaatimusten mukaan. Tarkistathan ajantasaiset rokotussäännöt Hippoksen, SRL:n tai FEI:n sivuilta. Mikäli matkustat, valmentaudut tai kilpailet aktiivisesti, on suositeltavaa suojata hevonen rokottamalla influenssaa sekä herpestä vastaan puolen vuoden välein.
Suosituksena on, että varsojen rokotukset aloitetaan noin puolen vuoden iässä ja jatketaan alla olevien ohjeiden mukaan.
Rokotusohjelma ratsut (SRL:n säännöt) päivitetty 1.1.2024
ensimmäinen perusrokote
toinen perusrokote 21-60 vrk sisällä ensimmäisestä rokotteesta
tehosterokote 6 kk 21 vrk sisällä toisesta rokotteesta
tämän jälkeen tehosterokote vuosittain (viimeistään 12 kk/365 vrk välein)
Huomioitavaa on, että kansainvälisiin kilpailuihin osallistuttaessa edellisestä rokotuksesta saa olla kulunut enintään 6 kk + 21 vrk. Hevonen saa osallistua kilpailuihin, kun toisesta perusrokotuksesta on kulunut vähintään 7 vrk. Rokotuksen doping-varoaika on 7 vrk.
Rokotusohjelma ravihevoset (Hippoksen säännöt) päivitetty 1.1.2021
ensimmäinen perusrokote
toinen perusrokote 21-60 vrk ensimmäisestä rokotteesta
ikäluokasta 2020 alkaen tehosterokote 120-180 vrk kuluttua toisesta rokotteesta
tämän jälkeen vuosittainen rokotus viimeistään 12 kk (365 vrk) välein
jos vuosittainen tehosterokotus jää antamatta, päättyy hevosen kilpailuoikeus 12 kk kuluttua edellisestä rokotteesta
hevosen kilpailuoikeus palautuu, kun se on saanut kaksi perusrokotusta 21-60 vrk välein.
hevonen saa siis kilpailuoikeiden toisen perusrokotteen jälkeen
ulkomailla kilpailevien hevosien suositellaan rokotettavaksi puolen vuoden välein
rokotuksen doping-varoaika 5 vrk
Influenssa- ja tetanusrokotusten lisäksi hevosia voidaan rokottaa myös herpestä vastaan. Herpesrokotteen antama suoja on erityisen tärkeä tiineille tammoille luomisten ehkäisyyn. Rokote annetaan tammalle tiineyskuukausina 5, 7 ja 9. Hengitystieinfektioiden osalta perusrokotukset voidaan antaa ensin 3-6 viikon välein ja sitten tehosterokotukset 6 kk välein.
Markkinoilla on lisäksi saatavilla rokote pääntautia vastaan. Tätä voidaan käyttää esim. epidemiatilanteessa suojaamaan tartunnalta ja vakavammilta oireita. Paljon matkustaville tämä on myös hyvä vaihtoehto. Rokotus annetaan tässäkin tapauksessa ensin kahdesti noin kuukauden välein ja sitten puolivuosittain. Eläinlääkärin kanssa yhdessä voi keskustella rokotteen muista mahdollisista hyödyistä tapauskohtaisesti, esim. pääntaudin kantajien rokottaminen. Pääntautirokotteesta, kuten kaikista muistakin rokotteista voi seurata lämmön nousua ja pistokohdan paikallisia oireita.
Jos pääntauti on vanha ja tuttu sairaus, on uudempaan tulokkaaseen West Nilen virukseen tarjolla myös rokote. Tätä kirjoittaessa tautia ei ole vielä todettu Suomessa, mutta Keski-Euroopassa tautia jo esiintyy. Se on pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus, joka voi aiheuttaa hevoselle mm. neurologisia oireita. Etenkin Keski-Euroopassa matkaaville hevosille tämä on hyvä rokote. Kyseistä tautia vastaan on jo pitkään rokotettu hevosia esim. Yhdysvalloissa.
SUUNNITELMALLINEN LOISHÄÄTÖ
Sisäloisten vastaiseen taisteluun kuuluu hevosen ympäristön pitäminen mahdollisimman puhtaana loisista (tarhojen säännöllinen puhdistus ulosteesta) sekä eläinlääkärin kanssa yhdessä laadittu tallikohtainen loishäätösuunnitelma. Erityisesti varsojen ja nuorten hevosten säännöllinen loishäätö on tärkeä osa ähkyjen ja ripulin ennaltaehkäisyä. Aikuiselle hevoselle riittää vuosittainen matolääkitys, mikäli ulostenäytteissä ei ole esiintynyt merkittävää määrää madonmunia. Suunnitelmallista madotusta tarvitaan, koska kaikki lääkkeet eivät tehoa kaikkiin loisiin, matolääkkeille esiintyy kasvavaa resistenssiä ja koska haluamme vähentää loislääkkeiden haitallisia vaikutuksia luontoon ja muihin eliöihin sekä hevoseen ja sen suolistoon.
Nyt saatavilla on myös sylkitestit heisimatomääritykseen. Testi on tarkka ja näin ollen antaa luotettavan vastauksen. Tällöin voidaan edelleen vähentää madottamista, mikäli hevosella ei esiinny vasta-aineita heisimatoja vastaan. Testin voi tilata Hyvinkään Hevossairaalasta info@hyvinkaanhevossairaala.fi.
Madotusta voi edelleen vähentää ja tallin yleistä madotustarvetta arvioida tutkimalla ulostenäytteestä Strongylus vulgaris madon munia. Nämä eivät näy tavanomaisessa flotaatiolla tutkitussa madonmunanäytteessä, vaan vaativat joko PCR tutkimuksen tai ulostenäytteen viljelyn. Tämän madon esiintymisestä tallilla ollaan siksi kiinnostuneita, että se aiheuttaa pahimmillaan hyvin vakavia oireita tukkimalla suolistoon meneviä verisuonia ja näin aiheuttamalla kuolioisia alueita suoleen. Tähän toistaiseksi tehoavat hyvin käytössämme olevat matolääkkeet.
MUUTA
Hevosen suu on suositeltavaa tutkia yksilöllisen suunnitelman mukaan yleisimmin joko vuoden tai puolen vuoden välein. Suun tutkimuksessa arvioidaan purenta sekä hampaiden ja limakalvojen kunto. Hyvä suuntutkimus suoritetaan rauhoituksessa, hyvän valon ja peilin tai tähystimen avustuksella. Samassa yhteydessä raspataan mahdolliset kiillepiikit, optimoidaan purenta sekä tarvittaessa tehdään yksilöllinen hampaidenhoidon jatkosuunnitelma, jotta ongelmilta (purentavirheet, limakalvovauriot, diasteemat, karieksen aiheuttamat vauriot jne.) vältyttäisiin tai mikäli lisädiagnostiikkaa kuten röntgenkuvia tarvitaan. Myös vaativammat hampaiden jatkohoidot onnistuvat saman katon alla hampaisiin perehtyneiden eläinlääkäreiden toimesta.
“No hoofs, no horse” on vanha sanonta, ja jokainen hevosten kanssa toimiva tietää, että kengitys ja kavioiden hoito on tärkeä osa hevosen hyvinvointia. Klinikallamme on hyvä yhteistyö tiloissamme toimivien seppien kanssa. Röntgenkuvat ovat hyvin usein tukena kengitystä suunniteltaessa. Nämä saa helposti samalla käynnillä, kun hevonen kengitetään.
Usein hevosen kipukäytöksen selvittämisestä käydään läpi hevosen kotiolosuhteita muutoinkin, ruokintaa, tarhausta ja kavereita. Hevoset ovat laumaeläimiä ja tarvitsevat kavereita ja mahdollisuuksia käyttäytyä lajinomaisesti vapaa-ajallaan. Myös hevosen nukkumiseen on opittu kiinnittämään enemmän huomioita viime aikoina ja siihen on parempia mahdollisuuksia erilaisten valvonta/riistakameroiden yleistyttyä, voidaan helpommin saada tietoa myös siitä mitä hevoset tekevät silloin kun omistaja ei ole paikalla ja näin saada arvokasta tietoa sairauksien syiden ja oireiden metsästyksessä.
Meillä on yhä enemmän hevosia, jotka elävät pidempään kuin aiemmin ja lääkkeiden ja lääketieteen edistyessä pystymme tarjoamaan pidempään laadukkaita elinpäiviä hevosille. Monien sairauksien etenemistä ja lääkitysten tilannetta seurataan verinäyttein ja kliinisen kuvan ja muiden tutkimusten avulla. Eläinlääkärille ja potilaalle ja sen omistajalle on arvokasta luottamuksellinen ja kiinteä asiakassuhde, näin pyrimme huolehtimaan parhaamme mukaan hevosten hyvinvoinnista yhdessä omistajien kanssa.