Loishäätö - miksi ja miten
/
käpymato kitalaen limakalvolla
Kihomatoja ulosteessa
Nyt on se aika vuodesta, jolloin useimmat aikuiset hevoset saavat vuoden ainoan ns. rutiinimadotuksensa. Siispä onkin oikea aika muistuttaa mieliin, mitkä ovat loiskontrolliohjelman tavoitteet ja suositukset nykypäivänä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä suositukset ovat perustellusti päivittyneet.
Tavoitteet
Suomen Eläinlääkäripraktikoiden vuonna 2018 laatimassa loiskontrolliohjelmassa hevosille on kirjattu kolme tavoitetta: minimoida loisten aiheuttama riski hevosten terveydelle, minimoida ympäristöön leviävien loismunien aiheuttama tartuntapaine hevosille sekä säilyttää loislääkkeiden teho ja hidastaa loislääkeresistenssin kehittymistä.
On tärkeää pitää mielessä, että madotuksen tarkoituksena ei ole loisvapaa hevonen! Madotuksen tavoitteena on pitää hevosen sisäloistartunta sellaisella tasolla, että se ei suurella todennäköisyydellä aiheuta terveydellistä haittaa yksilölle. Yhtä tärkeää on pyrkiä toimillaan hidastamaan sisäloisten kehittyvää vastustuskykyä eli resistenssiä olemassa olevia matolääkkeitä kohtaan, sillä uusia ei ole odotettavissa.
Resistenssi
Resistenssi tarkoittaa sitä, että kyseisellä matolääkkeellä ei ole tehoa sisäloisia vastaan. Resistenssi siirtyy geeneissä seuraavalle loissukupolvelle ja kerran saavutettu resistenssi ei katoa. Refugialla tarkoitetaan sitä ryhmää sisäloisia, joihin annettu madotus ei vaikuta. Tähän kuuluvat sellaiset loismuodot, joihin annettu lääke ei tehoa (esim. lepomuodossa olevat toukat), kaikki laitumella olevat loiset ja kaikki sellaisissa hevosissa asuvat sisäloiset, joita ei ole madotettu kyseisellä kerralla. Mitä suurempi osuus sisäloisista pysyy refugiassa, sitä hitaammin resistenssi kehittyy, koska refugiassa olevat sisäloiset eivät kehitä resistenssiä. Tämän takia hevosia ei tulisi madottaa aikoina, jolloin refugia on vähäistä, kuten talvikuukausina. Yksi tapa lisätä refugiaa on jättää osa hevosista madottamatta jokaisella madotuskerralla. Yhden tutkimuksen mukaan, mikäli aikuisista hevosista madotetaan vain ne, joilla sukkulamatojen määrä ylittää 200EPG, päädytään madottamaan noin 50% hevosista ja silti loismunien eritys laskee 95%.
Näytteenotto
Rutiinimadotusten vähentyessä näytteiden oton merkitys nousee. Ulostenäyte loismunien varalta tulee ottaa 2 kertaa vuodessa kaikilta hevosilta, ainakin mikäli loismunia ei ole määritetty ennen. Lisäksi mikäli hevosella on todettu merkittävä määrä ja/tai toistuvasti loisten munia ulosteessa tai kyseessä on nuori hevonen (alle 4v), tulee loismunanäyte ottaa myös keskikesällä, jotta voidaan vähentää laidunten loispainetta madottamalla paljon munia erittävät hevoset myös keskellä laidunkautta.
Kertauksena siis: loishäätöä ei tulisi tehdä kaikille hevosille samanaikaisesti, varsinkaan ennen laidunkautta. Lisäksi hevosia ei tulisi madottaa loisten ollessa talvilevossa, vaan syksyn madotus tulisi tehdä ennen talvipakkasia, toisin kun on perinteisesti tehty. Näytteiden ja madotushistorian perusteella eläinlääkäri valitsee tarvittaessa yksilöllisesti ideaalin madotusohjelman jokaiselle hevoselle. Me Hyvinkään Hevossairaalassa autamme sinua mielellämme madotussuunnitelman laatimisessa.