Tunnelmia Hevossairaalan 5- vuotissyntymäpäiviltä

Hyvinkään Hevossairaalan 5-vuotispäiviä juhlittiin iloisissa ja sydämellisissä tunnelmissa <3

Uuden Hyvinkään Hevossairaalan synttärit 14.1.2023 klo 15!

Hampaissa reikiä?

Infundibulan karies on tavallinen keski-ikäisten hevosten vaiva. Tutkimuksesta riippuen jopa 60-90 %:lla hevosista on kariesta tai muita muutoksia infundibulassa.

Infundibulat, joita on kaksi per hammas, ovat hevosen yläposkihampaan keskellä olevat normaalisti hammassementin täyttämät kuopakkeet. Myös etuhampaissa on infundibulat, joskin niiden kariesta ei juuri tavata. Hammassementti on hammasmateriaali, jossa ei ole hermoja tai verisuonia ja se on alttiimpaa hapolle kuin kiille tai hammasluu. Hammassementti ympäröi myös hevosen hampaiden ulkopintoja. Ulkopinnan sementin syöpymistä käytetään nimen periferinen karies.

Miksi hevosen hampaat reikiintyvät?

Karies tai reikiintyminen on hieman harhaanjohtava nimitys hevosella, sillä infundibulan karieksen muodostumiseen ei vaadita kariesbakteeria kuten ihmisillä. Hammassementin vähyys/puutos eli hypoplasia on nykytiedon mukaan altistava tekijä karieksen muodostumiselle. Sementin hypoplasian syy on osin epäselvä ja se liittyy todennäköisesti verenkierron katkeamiseen infundibulan alueelle liian varhain, kesken sementin muodostumisen. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi maitohampaan liian aikainen poistaminen. Tällöin maitohampaan ja pysyvän hampaan välissä kulkeva verisuoni vaurioituu ja sementin muodostus loppuu ennen aikojaan. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä karies on yleisintä 6- ja 9- hampaissa, joista 9-hampaat puhkeavat ilman maitohammasta.

Sementin puuttuessa infundibula on kuopalla ja tähän kuoppaan kertyy rehua sekä bakteereita. Bakteerit käyttävät rehua ravinnokseen ja muodostavat happoja. Hapot syövyttävät sementtiä ja karies laajenee sekä syvyys- että leveyssuuntaan.

Miksi karieksella on merkitystä?

Karies voi pitkään olla oireeton. Edetessään hammasluuhun karies voi aiheuttaa kipua tai vihlontaa, tai näin on voitu olettaa, koska ihmisillä hammasluuhun ulottuvat vauriot voivat vihloa.

Edetessään hammasluussa karies voi tulehduttaa hampaan ytimen, tai hampaan rakenteen heikentyminen voi johtaa hampaan halkeamiseen. Karieksen halkaisemalle hampaalle ei ole muuta hoitovaihtoehtoa kuin poisto.

Diagnostiikka

Huolellisessa suun tutkimuksessa voidaan todeta purupinnalla erilaisia karieksen asteita. Lievimmässä muodossa muutos on vain sementissä, 2-asteen karieksessa muutoksia on sementissä ja kiilteessä. Tällaiset löydökset kirjataan ja useimmiten niitä päädytään seuraamaan.

On kuitenkin tapauksia, jolloin voidaan suositella hoitoa, vaikka muutos purupinnalla olisi pieni. Erityisesti todettaessa, että muutos on syvä ja syvemmällä hampaassa on laajempi vaurio.

Siinä vaiheessa kun karies saavuttaa hammasluun, suositellaan paikkausta. Vielä hieman myöhäisemmässäkin vaiheessa, kun kahden infundibulan väliseinä on tuhoutunut, hammas voidaan paikata, mutta ennuste ei ole yhtä hyvä. Vakavin karieksen aste on hampaan halkeaminen.

Hoito

Infundibulan karies voidaan paikata. Paikkaus tehdään rauhoitetulle hevoselle. Rehu ja sairas hammasmateriaali porataan pois ja infundibula puhdistetaan. Paikkamateriaalina käytetään tavanomaisesti muovia, joka kuluu hampaan mukana. Paikka kestää useita vuosia ja kuluu lopulta pois. Tämän jälkeen karies ei tavallisesti uusi.

Paikkauksella pyritään karieksen etenemisen pysäyttämiseen, kivun hallintaan ja halkeamisen estämiseen. Oikein ajoitetuissa kariespaikkauksissa ennuste on hyvä.

Hampaiden paikkauksesta ei tavallisesti tule sairaslomaa, eikä paikkaukseen liity erityisiä komplikaatioita. Mahdollisia ei toivottavia seurauksia voivat olla rauhoitukseen liittyvät, suoliston hidastumisesta aiheutuvat, ähkyongelmat.

Paikkoja voidaan joutua myöhempinä vuosina korjaamaan ns. reunavuotojen takia. Nämä korjaukset ovat usein melko pieniä toimenpiteitä.

Mikäli karies etenee ja hammas halkeaa, on poisto ainoa vaihtoehto ja tähän liittyy sekä suuremmat kustannukset että enemmän komplikaatioita.

Mitä voin itse tehdä?

Omistajan on tärkeintä huolehtia, että hampaat tarkastetaan säännöllisesti peilillä tai tähystimellä muutosten toteamiseksi ja hoidattaa ne ohjeiden mukaisesti. Tehokasta kotihoitoa ei nykytiedon valossa ole.

ELL, Elina Koskenranta, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri

Kirjoittaja toimii eläinlääkärinä Hyvinkään Hevossairaalassa

Mystinen sarkoidi

Sarkoidi näyttää syylältä, mutta on ihokasvain.

Kun nuoren hevosen turpa on täynnä syyliä, on kyseessä hevosen papilloomaviruksen aiheuttama tulehdusmuutos. Vaiva on ikävän näköinen, mutta vaaraton ja ohimenevä. Syylistä kärsivä hevonen on yleensä nuori, sairaus ilmenee puolesta vuodesta tyypillisesti kahden vuoden ikään saakka, joskus neljäänkin ikävuoteen asti.

”Syylät ovat sellaisten hevosten sairaus, joilla elimistön puolustusjärjestelmä ei ole täysin kypsä, tai se on jostain syystä heikentynyt. Mikäli vanhemmalla hevosella puolustusjärjestelmä jostain syystä laskee, esimerkiksi ushingin taudin tai vastaavan yhteydessä, saattaa syyliä jälleen ilmetä”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri ja amerikkalainen hevosten sisätauti- ja tehohoitospesialisti Jonna Jokisalo Hyvinkään Hevossairaalalta kertoo.

”Ikävän näköistähän se on, kun joskus koko turpa on täynnä syyliä, mutta niistä ei tarvitse olla huolissaan. Syylät häviävät itsestään parissa kuukaudessa.”

Sarkoidi muistuttaa ulkonäöllisesti isohkoa syylää tai syylärykelmää, mutta kyseessä on ihokasvain. Sarkoidi ei myöskään ole yhtä harmiton kuin syylä, sitä voi olla vaikea hoitaa ja etenkin silmän alueelle tulevat sarkoidit saattavat johtaa hevosen lopettamiseen. Toisaalta harmittomassa paikassa oleva sarkoidi voi pysyä muuttumattomana pitkään, eikä haittaa hevosta.

Sarkoidin aiheuttajana pidetään naudan papilloomavirusta. Jokisalo kertoo, että sarkoideja on tutkittu paljon, mutta tarkkaan ei tiedetä, miksi jotkut hevoset sairastuvat ja toiset eivät.

”Ajatellaan, että tartunnan saamiseksi ihossa pitää olla jokin vaurio, esimerkiksi haava, ja hevosella pitää olla geneettinen alttius saada sarkoidi.”

Sarkoideista on pystytty eristämään nautojen papilloomavirusta, joka on ainoa papilloomavirus, joka pystyy infektoimaan eri eläinlajeja. Se voi tarttua hevoseen joko naudasta tai toisesta hevosesta. Myös kärpästen on ajateltu levittävän virusta.

Tartuntamekanismi ei ole tutkijoille täysin selvä. Hevoselle pystyy aiheuttamaan sarkoidin injektoimalla ihoon papilloomavirusta, mutta näin aiheutetut sarkoidit häviävät itsestään.

”Joku muu tekijä täytyy olla lisänä, miksi sarkoidi jää hevoseen eikä poistu. Jollain tavalla se on myös tarttuva tauti. Jos laitumella tai muussa laumassa on hevonen, jolla on sarkoidi, ja terveistä hevosista on otettu kontrollinäytteitä, on niistä noin 10 prosentilla virusta ihossa. Eli se voi myös tarttua hevosesta toiseen”, Jokisalo toteaa.

Muutama vuosi sitten eläinlääkäripäivillä luennoivat sarkoideihin perehtyneet eläinlääkärit Anna Hollis ja Jeremy Kemp-Symonds. Jokisalo kertoo, että Kemp-Symondsin oman teorian mukaan myös eläinlääkäri voi levittää sarkoidia hevosesta toiseen. Tieteellisesti teoriaa ei ole todistettu, mutta Kemp-Symonds perusteli päättelyä sillä, että aika usein sarkoidi sijaitsee kaulasuonen päällä. Samaan kohtaan eläinlääkäri koskee rauhoittaessaan hevosen tai ottaessaan siltä verta.

Jokisalon oman kokemuksen mukaan sarkoidi ei esiinny suomalaisessa hevospopulaatiossa yhtä yleisesti kuin esimerkiksi Irlannissa ja Englannissa.

”Irlannissa tehtyjen tutkimusten mukaan 6 prosenttia hevosista sairastaa sarkoidia. Suomessa ei ole tehty aiheesta tutkimusta, mutta sanoisin, että esiintyvyys on paljon vähäisempi.”

Hevosen rotu tai käyttötarkoitus ei vaikuta sarkoidin esiintyvyyteen. Poneilla sarkoidi on harvinaisempi kuin hevosilla. Jostain syystä sarkoidia esiintyy ruunilla enemmän kuin tammoilla tai oreilla, vaikka ei tiedetä miksi.

Yleisimmät ilmenemiskohdat sarkoideille ovat pään alue, etenkin silmien ja suun ympäristö, rinta, nivunen ja esinahka.

”Siitä se kärpästeoriakin on tullut, että paikat ovat samoja, joissa kärpäset viihtyvät”, Jokisalo hymähtää.

Sarkoideja on kuutta eri tyyppiä, ja ne jaetaan ryhmiin ulkonäön perusteella. Ulospäin näkyy usein vain osa sarkoidista. Vaikka sarkoidi voi juurtua syvälle kudoksiin, ei se tee etäpesäkkeitä, vaan kasvaa ainoastaan siinä, missä on näkyvissä. Hoitosuositukset eri sarkoidityyppeihin vaihtelevat.

”Suomessa on ollut vähän sellainen kulttuuri – ja maailmallakin – että ne on parempi jättää rauhaan. Jos sarkoidin ottaa veitsellä kirurgisesti pois, kasvaa se helposti takaisin. Ja silloin se on vihaisempi eli kasvaa nopeammin”, Jokisalo sanoo. ”Ennen onkin ajateltu, että ne pitäisi jättää olemaan. Mutta ainakin, jos sarkoidi on silmän ympärillä, pitäisi siihen puuttua tosi nopeasti. Ne ovat hankalimpia hoitaa, kasvavat nopeimmin ja aiheuttavat helpoiten ongelmia. Ne saattavat johtaa jopa hevosen lopettamiseen.”

Jokisalo kertoo ulkomaisesta tutkimuksesta, jossa oli noin 50 hevosta, joilla kaikilla oli sarkoidi silmän alueella ja se päätettiin jättää hoitamatta.

”Siinä vaiheessa, kun sarkoidit olivat kasvaneet sen verran isoiksi, että niille oli pakko tehdä jotain, saatiin vain 25 prosentille hevosista jonkinnäköinen pidennys elinikään. Loput jouduttiin lopettamaan saman tien”, Jokisalo sanoo. ”Eli jos sarkoidi on silmän ympärillä, lähtisin hyvin herkästi reagoimaan.”

Muualla kuin silmän seudulla kasvavan sarkoidin voi Jokisalon mukaan jättää rauhaan ja seurata sitä säännöllisesti. Esimerkiksi kuukausittain otettu valokuva mitan kanssa on hyvä tapa seurata kasvaimen kasvua.

”Jos se vähänkään on sen oloinen, että se kasvaa, lähtisin kyllä aika nopeasti puuttumaan asiaan. Moni hoito tepsii paremmin, kun sarkoidi ei ole vielä kovin iso.”

Reagoida kannattaa myös, jos sarkoidi on häiritsevällä alueella, jossa siihen esimerkiksi kohdistuu toistuvaa hankausta. Sarkoidi voi pysyä pitkään muuttumattomana, mutta tiedetään, että trauma kiihdyttää sen kasvua.

Sarkoidiin on paljon hoitovaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei ole sataprosenttinen. Kasvaimen poistaminen perinteisesti veitsellä ei ole kovin hyvä vaihtoehto, sillä sarkoidi uusii sen jälkeen herkästi samaan paikkaan, mutta kirurgisiakin poistovaihtoehtoja on.

”Jos sarkoidi on sellaisessa paikassa, että laserkirurgia onnistuu, on se erinomainen vaihtoehto. Siinä otetaan laserilla pois kaikki kerrokset, joissa kasvainta on. Tällä tekniikalla on yli 90 onnistumisprosentti, ettei sarkoidi uusi samaan paikkaan”, Jokisalo aloittaa.

”Suomessa pystytään tekemään myös elektrokemoterapiaa. Siinä hevonen on yleisanestesiassa ja kasvaimeen laitetaan sytostaattia ja sähköä, joka vie sytostaatin syvemmälle kasvaimeen. Sitä käytetään erityisesti ärhäkämpiin kasvaimiin, joihin laserkirurgiaa ei ole esimerkiksi kasvaimen sijainnin takia voitu käyttää tai jos se yksinään ei ole auttanut.”

Ulkomailla on sarkoideja hoidettu myös fotodynaamisella hoidolla, mutta Jokisalon käsityksen mukaan Suomessa hoitoa ei ole saatavilla.

”Siihen tarvitaan tietty ultraviolettivalo ja valonherkistäjä-aine, jolla alue käsitellään. Mutta se on ymmärtääkseni aika kivulias hoito, siinä tavallaan aiheutetaan kasvaimeen pitkällinen tulehdusreaktio.”

Myös ei-kirurgisia hoitovaihtoehtoja on tarjolla. Englannissa ja Saksassa pystytään hevosten kasvaimia hoitamaan sädehoidolla.

”Englannissa se tehdään rauhoitetulle hevoselle. Siinä laitetaan elektrodit paikallisesti kasvaimeen. Hoitoa tekee Suomessakin luennoinut Anna Hollis, ja hänellä on todella hyvät tulokset. Varsinkin silmän ympärillä oleviin kasvaimiin, jotka ei oikein mihinkään muuhun hoitoon vastaa. Hänellä oli suhteellisen pitkäaikaistakin seurantaa potilaista, joilla sarkoidi on hoidon jälkeen jäänyt kokonaan pois”, Jokisalo kertoo.

Kyseessä ei ole ihan joka pollen hoito, sillä hevonen on hoitoa varten kuljetettava Englantiin. Hoitojakso kestää viikon, jonka aikana sädehoito tehdään kahdesti. Kustannukset nousevat jo matkan takia useisiin tuhansiin euroihin.

”Saksassa se tehdään vähän eri tavalla. Hevonen on yleisanestesiassa ja siinä on pikkuisen isompi riski, että silmään tulisi sekundäärisiä vaurioita. Kustannus on samaa luokkaa.”

Suomessa toteutettavista hoidoista seuraavaksi tutkituin ja tehokkain on niin sanottu immunoterapia. Siinä kasvaimeen laitetaan BCG-injektiona mykobakteerivalmistetta.

”Kun sitä laitetaan kasvaimeen, alkaa elimistö hylkiä mykobakteeria, jolloin se tuhoaa kasvaimen siinä samalla”, Jokisalo selventää.

Immunoterapiaa voi käyttää kaikkialla hevosen kropassa oleviin kasvaimiin, mutta ei jaloissa oleviin. Raportoitujen tulosten mukaan teho on silmän ympärillä sijaitseviin sarkoideihin 70 prosenttinen ja muualla kehossa sijaitseviin 60 prosenttinen. Hoito on tehtävä jokaiseen kasvaimeen erikseen. Hevonen saa 4 injektiota viikon välein, ja mahdollisesti hoitoa jatketaan vielä kuukauden päästä vasteen mukaan.

”Me olemme käyttäneet hoitoa kahdelle hevoselle, joista toinen vastasi siihen erittäin hyvin. Toisella oli jo tullessa niin isot sarkoidit, että oli tarkoitus vain saada sille lisävuosia, ja siinä onnistuttiin kyllä.”

Sarkoidien hoitoon voi kokeilla myös voiteita. Eniten kokemusta on herpesvoide asikloviirista ja 5-fluorouracil- eli 5FU-voiteesta. Lisäksi on olemassa ulkomailta tilattavia sarkoidivoiteta, joista ei tarkasti kerrota, mitä ne sisältävät.

”Asikloviirin suhteen oltiin aluksi tosi innostuneita, mutta käytön yleistyessä innostus on vähän hiipunut. Siitä on saatu vähän molemmanlaista tulosta. 5-FU:n teho on 60 prosentin tienoilla”, Jokisalo kertoo.

”Mutta 100 prosenttista tehoa ei saa millään muulla kuin säteilyllä ja elektrokemialla ja periaatteessa laserkirurgialla. Kaikki muut hoidot ovat siltä väliltä.”

Johanna Heinonen

FAKTA

Hevosen papilloomaviruksen aiheuttamat syylät ovat nuorten hevosten ohimenevä ja vaaraton vaiva

Sarkoidi taas on ihokasvain, jonka aiheuttaa naudan papilloomavirus Eri sarkoidityypit on kuvattu esimerkiksi sivulla https://equinesarcoid.co.uk/types (englanninkielinen sivusto)

Artikkeli julkaistu Hevosurheilussa.

Muutoksia aukioloon

Päivystyksemme aukioloajat muuttuvat 1.9.2021 lähtien. Uudet päivystysaikamme ovat arkisin 8-21 ja viikonloppuisin 9-16. Ajanvarauksia otamme edelleen arkena 8-20 ja lauantaisin klo 10-15.

Kolmivuotisen jatkuvan päivystyksen perusteella olemme todenneet, että suurin osa päivystystapauksista arkisin ajoittuu alkuiltaan ja viikonloppuisin aamupäiviin. Näinä aikoina olemme tavoitettavissa hevostasi varten.

Miksi?

Päätös ei ole ollut helppo, mutta se on ollut pakko tehdä. Syynä tähän on eläinlääkäreiden jaksaminen ja muutokset resursseissa. Yövarallaolo on monelle eläinlääkärille kohtuuttoman kuormittavaa, ja jaksaaksemme jatkaa tätä maailman parasta työtä, joudumme haikein mielin tekemään tämän päätöksen.

MUUTOKSIA KENGITYSPALVELUISSAMME

Muutoksia kengityspalveluissamme: Seppä Jaska Granström on valittavasti sairaslomalla maaliskuun loppuun saakka takareiden repeämän vuoksi. Onneksi saamme klinikalle kaksi huippuammattilaista tuuraamaan häntä: Kengityssepät Caroline Kempf ja Riina Villanen. Caroline kengittää perjantaisin 22.1. alkaen ja lisäksi hänelle on vielä aikoja vapaana 13.1. Riina kengittää klinikalla torstaisin 21.1. alkaen. Olemme yhteydessä henkilökohtaisesti Jaskalle ajan varanneisiin lähiaikoina. Varaukset hoituvat numerosta: 0207 310 340. Tietoa kengityssepistä: www.horsesfirst.com

Loishäätö - miksi ja miten

käpymato kitalaen limakalvolla

Kihomatoja ulosteessa

Nyt on se aika vuodesta, jolloin useimmat aikuiset hevoset saavat vuoden ainoan ns. rutiinimadotuksensa. Siispä onkin oikea aika muistuttaa mieliin, mitkä ovat loiskontrolliohjelman tavoitteet ja suositukset nykypäivänä. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä suositukset ovat perustellusti päivittyneet.  

Tavoitteet 

Suomen Eläinlääkäripraktikoiden vuonna 2018 laatimassa loiskontrolliohjelmassa hevosille on kirjattu kolme tavoitetta: minimoida loisten aiheuttama riski hevosten terveydelle, minimoida ympäristöön leviävien loismunien aiheuttama tartuntapaine hevosille sekä säilyttää loislääkkeiden teho ja hidastaa loislääkeresistenssin kehittymistä. 

On tärkeää pitää mielessä, että madotuksen tarkoituksena ei ole loisvapaa hevonen! Madotuksen tavoitteena on pitää hevosen sisäloistartunta sellaisella tasolla, että se ei suurella todennäköisyydellä aiheuta terveydellistä haittaa yksilölle. Yhtä tärkeää on pyrkiä toimillaan hidastamaan sisäloisten kehittyvää vastustuskykyä eli resistenssiä olemassa olevia matolääkkeitä kohtaan, sillä uusia ei ole odotettavissa.  

Resistenssi 

Resistenssi tarkoittaa sitä, että kyseisellä matolääkkeellä ei ole tehoa sisäloisia vastaan. Resistenssi siirtyy geeneissä seuraavalle loissukupolvelle ja kerran saavutettu resistenssi ei katoa. Refugialla tarkoitetaan sitä ryhmää sisäloisia, joihin annettu madotus ei vaikuta. Tähän kuuluvat sellaiset loismuodot, joihin annettu lääke ei tehoa (esim. lepomuodossa olevat toukat), kaikki laitumella olevat loiset ja kaikki sellaisissa hevosissa asuvat sisäloiset, joita ei ole madotettu kyseisellä kerralla. Mitä suurempi osuus sisäloisista pysyy refugiassa, sitä hitaammin resistenssi kehittyy, koska refugiassa olevat sisäloiset eivät kehitä resistenssiä.  Tämän takia hevosia ei tulisi madottaa aikoina, jolloin refugia on vähäistä, kuten talvikuukausina. Yksi tapa lisätä refugiaa on jättää osa hevosista madottamatta jokaisella madotuskerralla. Yhden tutkimuksen mukaan, mikäli aikuisista hevosista madotetaan vain ne, joilla sukkulamatojen määrä ylittää 200EPG, päädytään madottamaan noin 50% hevosista ja silti loismunien eritys laskee 95%. 

Näytteenotto 

Rutiinimadotusten vähentyessä näytteiden oton merkitys nousee. Ulostenäyte loismunien varalta tulee ottaa 2 kertaa vuodessa kaikilta hevosilta, ainakin mikäli loismunia ei ole määritetty ennen. Lisäksi mikäli hevosella on todettu merkittävä määrä ja/tai toistuvasti loisten munia ulosteessa tai kyseessä on nuori hevonen (alle 4v), tulee loismunanäyte ottaa myös keskikesällä, jotta voidaan vähentää laidunten loispainetta madottamalla paljon munia erittävät hevoset myös keskellä laidunkautta.  

Kertauksena siis: loishäätöä ei tulisi tehdä kaikille hevosille samanaikaisesti, varsinkaan ennen laidunkautta. Lisäksi hevosia ei tulisi madottaa loisten ollessa talvilevossa, vaan syksyn madotus tulisi tehdä ennen talvipakkasia, toisin kun on perinteisesti tehty. Näytteiden ja madotushistorian perusteella eläinlääkäri valitsee tarvittaessa yksilöllisesti ideaalin madotusohjelman jokaiselle hevoselle. Me Hyvinkään Hevossairaalassa autamme sinua mielellämme madotussuunnitelman laatimisessa.  

Iloksemme voimme ilmoittaa, että skintigrafia on takaisin käytössä!

Luuvauriot ovat yleisiä ontuvilla ja suorituskykyongelmaisilla hevosilla. Jos luuvauriota ei muilla keinoilla saada selville, skintigrafia on hyvin herkkä tutkimusmenetelmä aktiivisen luuvaurion toteamiseen. Tutkimuksessa hevoselle annetaan suoneen radioaktiivista varjoainetta, mikä kerääntyy vauriokohtiin luustossa. Tutkimuksella voidaan todeta nivelsairauksia, luutulehduksia, luumurtumia, hiusmurtumia, luumustelmia ja selän nikama- ja okahaarakeongelmia. Hyvinkäällä on Suomen ainoa eläinten skintigrafia ja Olli Mäkelällä on hevosten skintigrafiatutkimuksista jo kahden vuosikymmenen kokemus. Skintigrafiatutkimuksia tehdään maanantaisin, hevonen tuodaan edeltävänä iltana sairaalaan ja hevonen on sairaalassa radioaktiivisen aineen poistumisen ajan eli tiistaihin asti. Lisätiedot, kyselyt ja ajanvaraukset puhelimitse tai sähköpostitse olli.makela@hyvinkaanhevossairaala.fi

Korona epidemian aiheuttamat muutokset klinikan toiminnassa

Klinikalle tullessa:
- Kengitysasiakkaat voivat mennä suoraan talliin, ei ilmoittautumaan. 1 tuoja/ hevonen
- Pidämme ajanvarauksen väljänä, jotta lähikontaktit pysyvät minimissään
- Potilaat hoidetaan ensisijaisesti ilman omistajaa tai tuojaa, ortopedisten potilaiden kanssa 1 tuoja/omistaja/ratsastaja
- Olkaa hyvä ja ilmoittautukaa puhelimitse 0207310340 ja hevonen haetaan pihalta mikäli mahdollista
- Tallikäyntien tekemistä rajoitetaan ja tallikäynneillä rajataan yhtaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä 1/hevonen.
- Olemme tehostaneet siivousta ja desinfektiota myös asiakastiloissa ja pinnoilla. Asiakastilat desinfioidaan asiakkaiden välillä. Käytättehän käsidesiä, jota on tarjolla asiakastiloihin tullessanne.
- Mikäli olette karanteenissa tai teillä on flunssaoireita, ette voi tulla klinikalle tai olla hevosen kanssa tallikäynnillä, ilmoitattehan ajan peruuntumisesta ja varamme teille mieluusti uuden ajan

Toimenpiteet ovat epidemian hidastamiseksi, meidän ja hevosten omistajien suojaksi sekä klinikan toimintakyvyn ylläpitämiseksi

Olemme pahoillamme tästä aiheutuvasta vaivasta ja muutoksista ja kiitämme teitä ymmärryksestä.

Kurssi kuulumisia Liverpoolista

Ultraäänitutkimus on loistava apuväline kuvannettaessa erityisesti pehmytkudoksia, rankaa ja raajojen yläosien rakenteita. Lavan ja lantion rakenteita voi olla haastavaa röntgenkuvata normaali- tai isokokoisella hevosella. Liverpoolin ultraäänillä käytiin läpi raajan yläosan kuvantamista ultraäänen avulla. Kohteina kurssilla olivat kyynernivel, olkanivel ja olan seutu, niska-ja kaularanka, rintaranka-ja kylkiluut, lantio- ja lonkan alue sekä polvinivel. Näiden alueiden vauriot ovat raajan alaosaan verrattuna harvinaisempia, mutta mahdollisia. Vaurioita voivat aiheuttaa esim tapaturmat ja traumat, mutta myös nivelrikkomuutokset ovat mahdollisia. Vaurioita voidaan nähdä luisten rakenteiden lisäksi pehmytosissa, kohteesta riippuen mm ligamenteissa, jänteissä, nivelkapselissa, nivelkierukassa tai välilevyssä ja sivusiteissä. Ultraääni on erityisen hyvä, juuri näiden tutkimiseen. Ultraäänitutkimuksen löydösten merkittävyyttä ja hoitosuunnitelmaa ja ennustetta arvioitaessa tulee aina huomioida potilaan kliininen kuva sekä muut tehdyt tutkimukset tai toimenpiteet.

Kantasolutuote nivelrikon hoitoon

Arti-Cell Forte on nivelrikon hoitoon hiljattain hevosille rekisteröity uusi kantasolutuote. Arti-Cell Forte on heti hoitovalmis lääke injisoitavaksi niveleen eikä tarvitse invasiivisia kudosnäytteitä eikä aikaavieviä viljelyjä kantasolujen saamiseksi. Tuotteessa on pakastettuja, terveen hevosen verestä valmistettuja kantasoluja. Arti-Cell Forte on läpäissyt Europan lääkeviraston tiukan rekisteröintiprotokollan. Arti-Cell Forte:lla on saatu erittäin lupaavia tuloksia muun muassa vuohisnivelrikon hoidossa.
Tule kuuntelemaan Hevossairaalan pikkujouluihin voisiko tästä olla apua hevosesi nivelrikon hoitoon.

Melanooma-rokote

Melanoomat ovat yleisiä ihokasvaimia kimohevosilla ja niitä esiintyy vain äärimmäisen harvoin muun värisillä hevosilla. Melanoomakasvaimen ulkonäkö on hyvin tyypillinen ja siten helposti tunnistettavissa, ja on yleensä vaihtelevankokoinen, pyöreä, koholla oleva ja musta. Melanoomat on perinteisesti neuvottu ns jättämään rauhaan, koska ne tyypillisesti kasvavat hitaasti ja harvoin aiheuttavat ongelmia ennen kuin kasvavat suuriksi. Nykyään voimme tarjota uuden aseen melanoomia vastaan, immunoterapian. Siinä tarkoituksena on saada elimistö alkamaan hylkiä kasvainta ja sitä kautta pysäyttää kasvainten kasvu tai jopa saada ne pienenemään/häviämään täysin. Tämän hoitomuodon isot hyödyt ovat sen turvallisuus sekä se, että se tehoaa hevosen kaikkiin melanoomakasvaimiin yhtäaikaisesti. Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla kaksi hieman eri lailla toimivaa rokotetta, Oncept ja APAVAC.

Tästä ja muista uutuuksista hevoslääkinnän saralla kuulet lisää la 30.11. klo 14-16 järjestettävissä pikkujouluissamme. Tietoiskujen lisäksi tarjoamme glögiä ja jouluherkkuja. Yhteistyökumppanimme ovat mahdollistaneet tänäkin vuonna pikkujouluarvonnan, jossa tarjolla runsaasti hyviä tuotepalkintoja. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot osoitteeseen info@hyvinkaanhevossairaala.fi. Tervetuloa

Hyvinkään Hevossairaalan pikkujoulut 30.11

Jo perinteeksi muodostuneita Hyvinkään Hevossairaalan pikkujouluja vietetään lauantaina 30.11 klo 14-16!

Teemana glögin ja piparin lisäksi hevoslääkinnän uudet tuulet!

Lyhyet tietoiskut aiheesta:
- Melanoomarokote
- EMS (Equine metabolic syndrome) uudet lääkkeet
- Headshakingin hoito elektroakupunktiolla - potilastapauksia
- Regeneratiiviset ontumahoidot
- Lisäksi kurkistus hevosen sisälle - video hevosen hampaista

Ilmoittautuminen sähköpostiin: info@hyvinkaanhevossairaala.fi.

Elektroakupunktio head shaking- syndrooman hoitona

Nämä ovat niitä hetkiä jotka tekevät tästä työstä niin mahtavan! Liinu on kärsinyt head shaking-oireista vuodesta 2012 aina talvikuukausien ajan. Kaikki muut mahdolliset syyt on suljettu pois ja hoidettu joten diagnoosiksi varmistui kolmihermosärky. Liinu oireilee hankaamalla nenää etujalkaan, jopa laukassa, joten hevosella ei ymmärrettävästi ole voinut ratsastaa. Liinun omistaja päätti antaa meidän kokeilla hoitaa Liinua elektroakupunktiolla. Tämä on menetelmä, jonka tarkoitus on ikäänkuin turruttaa kolmihermokipu. Liinu sai kaksi hoitokertaa ja toisen hoitokerran jälkeen hevosella pystyy ratsastamaan kaikissa askellajeissa ❤️

Headshaking on syndrooma, jossa hevonen heiluttaa tai ravistaa päätään holtittomasti ja/tai yrittää hangata nenäänsä jatkuvasti. Oireita esiintyy erityisesti hevosta liikuttaessa, mutta jotkut hevoset oireilevat myös levossa. Hevonen voi heiluttaa päätään monesta syystä, mutta yleisin niistä on kipu. Kivun taustalla voi olla ontuma, selkäkipu, mahahaava, hiekkakeräymä, hammasongelma yms, mitkä pyritään poissulkemaan tutkimuksissa. Mikäli oireilulle ei löydy selittävää syytä, puhutaan headshaking-oireyhtymästä.Tässä oireyhtymässä hevosen pään ravistelu johtuu kolmoishermon yliaktiivisuudesta, hevosesta tuntuu kuin ampiainen kiipeäisi nenää pitkin. Kolmoishermon kipureaktion voi saada aikaiseksi eri asiat eri hevosilla, mm kylmä tai kuuma ilma, pöly, paine ja allergiat. Toiset hevoset reagoivat valoon samoin oirein.

Jo v 2014 julkaistiin ensimmäinen tutkimus kuvaten oireyhtymän hoitoa sähköstimulaation avulla (ns EquiPENS-hoito). Sama tutkijaryhmä (Roberts V) on julkaisemassa uutta tutkimusta, jossa 158 hevosesta hieman yli puolet (53%) vastasi EquiPENS-hoitoon. Viime vuonna julkaistiin vastaavanlainen hoitomuoto, jossa kolmoishermoa stimuloidaan elektroakupunktiolla. Tutkimus oli pieni, käsittäen vain 6 hevosta, mutta kaikki 6 hevosta vastasivat annettuun hoitoon. Hyvinkään Hevossairaala tarjoaa elektroakupunktiota hoitona hevosilla, joilla head shaking-oireiden uskotaan johtuvan kolmoishermon yliaktiivisuudesta.

Selkäpäivä 11.5.2019

Selkäkipuja? Suorituskyvyn ongelmia? Onko satula sopiva vai vaivaako SI-nivel?

Selkäpäivä 11.5.2019, lauantai klo 11-15, Hyvinkään Hevossairaala

Monipuolinen ohjelma sisältää asiantuntijaluennot ja satulansovitusdemon.

Selkäongelmat ja niiden diagnosointi Olli Mäkelä ELT

Selkäsairauksien hoito eläinlääkärin näkökulmasta Kira Kanerva ELL

Satulan vaikutus ja selkäsairauksien fysioterapeuttinen hoito Heli Hyytiäinen fysioterapeutti, FT

Satulademo Satulasepät Ky:n Sari Airo ja Sanna Tuomi

Ilmoittaudu pian, nämä paikat täyttyvät nopeasti!
Ilmoittautuminen info@hyvinkaanhevossairaala.fi.
Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdollinen erityisruokavalio.

Hinta 20e sisältäen kahvin ja pientä syötävää.

Jonna jatkokouluttamassa eläinlääkäreitä

Hevosmessujen lisäksi samana viikonloppuna oli myös Suomen Eläinpraktikot Oy:n koulutuspäivät Helsingin Scandic Marinassa. Jonna oli yksi luennoitsijoista aiheenaan ähky.

Horse Fair-messut

Olimme mukana Horse Fair-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Eläinlääkäreistämme Jonna, Elli ja Kira pitivät tietoiskuja hevosen terveydestä infolavalla. Osastollamme oli keppihevosten rokotuspiste.

Jatkokoulutusta karies-asioissa

Meidän porukasta Sanna oli Porvoossa jatkokouluttautumassa karies-asioissa helmikuun loppupuolella Porvoon Hevosklinikalla! Hyvä kurssi tärkeästä aiheesta.

Hevosinfluenssaa liikkeellä

Hevosinfluenssa-epidemia Euroopassa. Useassa maassa Euroopassa (Irlanti, Iso-Britannia, Ranska, Hollanti, Saksa, Belgia) on todettu viimeisen kahden kuukauden aikana yksittäisiä hevosinfluenssaepidemioita. Riski epidemian leviämisestä Suomeen on iso. Euroopassa kiertävä viruskanta kuuluu Florida alakantaryhmään 1 (H3N8, Florida clade1) - tämä on onneksi kanta joka löytyy suomalaisista rokotteista. Mikäli hevosesi edellisestä rokotteesta on kulunut yli puoli vuotta, on suositeltavaa rokottaa hevonen uudelleen, jotta sen rokotesuoja olisi mahdollisimman hyvä mikäli epidemia saapuu Suomeen.

Suomen Eläinlääkäripraktikoiden hevosjaoston koulutuspäivät 12.1

Tänä viikonloppuna järjestettävillä Suomen Eläinlääkäripraktikoiden hevosjaoston koulutuspäivillä on aiheena ontumat ja kollegiaalisuus. Tänään illasta on ilo kuunnella panelistien tapausselostuksia. Mukana päivillä meidän tiimistä on Olli, joka on yksi panelisteista, sekä Jonna hevosjaoston jäsenenä. Pöydän ääressä on hurja määrä kokemusta sillä muut panelistit ovat Ollin lisäksi Mari Vettenranta, Jukka Houttu, Olli Kauko sekä Hessu Saarinen.