Joulukalenterin 15. luukku

Hevonenkin voi sairastaa astmaa. Tiesitkö, että nykyään käytetään nimitystä hevosten astma (”equine asthma syndrome”), hevosen sairastaessa nuorilla hevosilla esiintyvää tulehduksellista hengitystiesairautta (IAD) tai puhkuria (RAO). Tyypillisiä oireita astmalle ovat pitkään kestänyt satunnainen tai jatkuva yskä, heikentynyt rasituksen sietokyky, mahdollinen sierainvuoto sekä pahimmillaan hengitysvaikeudet. Tauti todetaan kliinisten oireiden, hengitysteiden tähystyksen ja hengitystie-näytteen perusteella sekä poissulkemalla muut mahdolliset hengitystiesairaudet. Kliinisten oireiden ja löydösten perusteella astma voidaan luokitella lievä, kohtalainen tai vakava-asteiseksi. Sairauden hoito vaatii monesti sekä suunkautta otettavat että inhaloitavat lääkkeet sekä ympäristöolosuhteiden muuttamisen mahdollisimman pölyttömäksi. Lääkityksellä saadaan hoidettua sairauden akuutti vaihe, mutta ympäristömuutoksilla saadaan hevonen pidettyä akuutin vaiheen jälkeen oireettomana tai vähäoireisena.

IMG_625.jpg

Joulukalenterin 14. luukku

Hevosten liikalihavuus on kasvava ongelma. Metabolinen syndrooma on ihmisten kakkostyypin diabetesta muistuttava sairaus, jota tavataan lihavilla hevosilla. Sairaudelle tyypillisiä ulkoisia merkkejä ovat rasvan kertyminen kaulaan ja hännän tyveen. Toisinaan ulkoiset merkit jäävät huomaamatta ja tilanteeseen havahdutaan vasta hevosen sairastuessa kaviokuumeeseen. Kaviokuumeen lisäksi lisääntynyt paino kuormittaa hevosen niveliä ja rasvaa kertyy ulkoisten osien lisäksi sisäelimiin. Tamman ylipainolla voi olla myös vaikutusta varsan kehityshäiriöiden (OCD) syntyyn. Metabolisen hevosen hoidossa on ensisijaista hevosen laihduttaminen. Tärkeintä laihdutuksessa on, että omistaja sitoutuu ruokinnan muutoksiin sekä liikunnan lisäämiseen. Kuinka sitten lähteä laihduttamaan hevosta: Lihavalle hevoselle tarjotaan korsirehun lisäksi vettä ja hyvälaatuista vitamiini-kivennäisseosta. Karkearehun määrän tulisi olla 1,5% elopainosta/vrk, määrä tulisi jakaa useampaan ruokintakertaan (mielellään 4-5 krt). Heinän sokeripitoisuus tulisi olla alle 100g/kg ka, tarvittaessa heinä tulee liottaa vedessä sokeripitoisuuden alentamiseksi. Ruokintaa täydennetään karkearehuun sopivalla kivennäis +/- vitaaminirehulla, vettä tulee olla vapaasti saatavilla. Liikunnan osalta hevosen tulisi olla päivittäin riittävästi ulkona, jossa hevonen voi liikkua vapaasti. Ideaalisti hevosta tulisi liikuttaa lisäksi vähintään 30 min/pv (kunnon kohotus aloitetaan vähitellen hevosen suoritustaso ja tämän hetkinen kunto huomioiden), liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Tutkimuksessa hevoset laihtuivat 6,8 % elopainostaan (500 kg hevoselta n 34 kg pois) ja niiden insuliiniherkkyys parani huomattavasti jo kuuden viikon aikana. Toisinaan oman hevosen ylipaino voi olla vaikeata huomata, kannattaakin pyytää eläinlääkäriä arvioimaan seuraavan käynnin yhteydessä hevosen kuntoluokka sekä tarvittaessa tehdä suunnitelma hevosen laihduttamista varten.

CM McGowan, Dugdale AH, Pinchbeck GL, Argo McG. Dietary restriction in combination with a nutraceutical supplement for the management of equine metabolic syndrome in horses. Vet J. 2013: 196(2):153-9.

Robles M, Nouveau E, Gautier C, Mendoza L, DuBois C, Dahirel M, Lagofun B, Aubriére M-C, Lejeune J-P, Caudron I, Guenon I, Viguie´C, Wimel L, Chavatte-Palmer P. Maternal obesity increases insulin resistance, low-grade inflammation and osteochondrosis lesions in foals and yearlings until 18 months of age. Published Plos One January 26, 2018.

48374917_1152957398206825_1569695909715902464_n.jpg

Joulukalenterin 13. luukku

Onko skintigrafia sinulle tuttu? Luuvauriot ovat yleisiä ontuvilla ja suorituskykyongelma hevosilla. Jos luuvauriota ei muilla keinoilla saada selville, skintigrafia on hyvin herkkä tutkimusmenetelmä aktiivisen luuvaurion toteamiseen. Tutkimuksessa hevoselle annetaan suoneen radioaktiivista varjoainetta, mikä kerääntyy vauriokohtiin luustossa. Tutkimuksella voidaan todeta nivelsairauksia, luutulehduksia, luumurtumia, hiusmurtumia, luumustelmia ja selän nikama- ja okahaarakeongelmia. Hyvinkäällä on Suomen ainoa eläinten skintigrafia ja hevosten skintigrafiatutkimuksista meidän Ollilla on jo kahden vuosikymmenen kokemus. 

IMG_15.jpg

Joulukalenterin 12. luukku

Ota porkkanajumppa tavaksi. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen porkkanajumppa kehittää hevosen selkää stabiloivia ja korsettilihaksiin kuuluvia multifidus-lihaksia. Jumpan todettiin kasvattavan lihasten kokoa sekä tasoittavan niiden välistä epäsymmetriaa, kun harjoituksia tehtiin 5 toistoa päivässä ja 5 kertaa viikossa 3 kuukauden ajan. Jumppa on hyödyllinen kaikille, liikkeet vahvistavat kattavasti keskivartalon syviä lihaksia, parantavat hevosen kehonhallintaa sekä toimivat venytyksinä. Varsinaista hevospilatesta siis. Ota porkkanajumppa rutiiniksi. Liikkeet tulee tehdä niin, että hevonen on mahdollisimman rauhallinen ja pyrkiä ylläpitämään liike muutaman sekunnin ajan, tee jokaista liikettä 5 toistoa. Tässä muutama liike:

1. Leuka-rintaan
2. Leuka etupolvien välistä taaksepäin
3. Leuka etuvuohisten välistä taaksepäin
4. Leuan ja kaulan ojentaminen mahdollisimman pitkälle eteenpäin
5. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti satulavyön aluetta, toistetaan molemmin puolin
6. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti lonkkakyhmyä, toistetaan molemmin puolin
7. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti kintereitä, toistetaan molemmin puolin

Stubbs NC, Kaiser LJ, Hauptman J, Clayton HM. Dynamic mobilisation exercise increase cross sectional area od muscular multifidus. Equine Vet J. 2011: 43(5): 522-9.

IMG_398.jpg

Joulukalenterin 11. luukku

Tiesitkö, että oreilla/ruunilla on enemmän hampaita kuin tammoilla. Aikuisella hevosella on yleensä 36-40 hammasta. Pysyvistä hampaista 12 on etuhampaita ja 24 poskihampaita. Tämän lisäksi etenkin oreilla/ruunilla on lisäksi kulmahampaat, joita tammoilla on harvemmin. Näiden pysyvien hampaiden lisäksi hevosilla voi olla myös pienet ns sudenhampaat, jotka yleensä poistetaan nuorena. Kaiken kaikkiaan hevosella voi siis olla, mikäli kaikki sudenhampaat ovat puhjenneet, jopa 44 hammasta. Varsalla voi syntyessään olla jo ensimmäiset maitoetuhampaat tai ne voivat puhjeta ensimmäisten elinpäivien aikana. Maitoposkihampaat seuraavat perässä ja alkavat puhjeta ensimmäisten viikkojen aikana ja ovat yleensä puhjenneet 3 kuukauden ikään mennessä. Maitohampaita on kaiken kaikkiaan 24. Maitohampaat vaihtuvat pysyviin 2,5- 5 vuoden iässä riippuen hampaasta. 

Viimeisten vuosien aikana hevosten hammashoito on tehnyt suuria harppauksia eteenpäin, mutta aihe on edelleen ajankohtainen ja uutta tutkimustietoa saadaan jatkuvasti. Lue lisää hevosten hammashoidoista ja sairauksista nettisivuiltamme: https://www.hyvinkaanhevossairaala.fi/hammassairaudet/.

IMG_690.jpg


Joulukalenterin 10. luukku

Toisinaan tutkimusten kohteena ovat hevoslääkärit itse. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hevoseläinlääkäreille työssä tapahtuvia hevosperäisiä työtapaturmia. Tutkimuksen mukaan työtapaturmia tapahtuu eniten perustoimenpiteissä, kuten esim ontumatutkimuksissa sekä hammashoidossa. Tyypillisin onnettomuuden syy oli hevosen potku (49 %), muita raportoituja tapaturmia olivat etujaloilla ”lyöminen”, ”lyttääminen”, pureminen, jalan päälle astuminen sekä eläinlääkärin päälle kaatuminen. Pienimmistä vaurioista selvisi yleensä mustelmilla ja haavoilla, pahimmat vauriot syntyivät hevosen potkun osuessa jalkaan, päähän tai käteen, jolloin raportoitiin mm murtumia sekä tajuttomuutta. Laskennallisesti tapaturmia sattui kyselyyn vastanneille eläinlääkäreille 3 vuoden ja 7 kuukauden välein. Kaikkien hevosten kanssa työskentelevien ja harrastavien on tärkeää minimoida mahdolliset riskitekijät ja muistaa turvalliset työtavat.

Parkin TDH, Brown J, MacDonal EB. Occupational risks of working with horses: A questionnaire survey of equine veterinary surgeons. Equine Vet Educ. 2018:30(4):200-5.

IMG_64.jpg



Joulukalenterin 9. luukku

Tiesitkö, että hevosen ruoansulatuskanava on hyvin pitkä. Yksistään mahalaukun jälkeen alkavan ohutsuolen pituus on keskimäärin 25 metriä (vaihtelu 10-30 m). Ohutsuolen jälkeen tuleva umpisuoli on n 1,2 m mittainen ja sen tilavuus voi olla jopa 30 litraa. Paksusuolen kokonaispituus on taas keskimäärin 6-7 m ja se jakautuu kahteen osaan: ensimmäisenä tulevaan ns isoon kooloniin, jonka tilavuus voi olla jopa 50-60 litraa sekä tämän jälkeen tulevaan pienempään ns pikku kooloniin. Ruoansulatuskanavan pituus voi siis olla mahalaukun jälkeen jopa 38 metriä. Huikean pituuden lisäksi ruoansulatuskanavan halkaisija vaihtelee suoliston eriosissa, erityisesti paksusuolessa on kapeampia ja leveämpiä kohtia, mitkä ovat juurikin tyypillisiä paikkoja ummetukselle. Nämä seikat huomioiden ei ole ihme, että ruoansulatuskanavan vaivat ovat hevosilla yleisiä.

IMG_181.jpg

Joulukalenterin 8. luukku


Joulun lähestyessä haluamme nostaa esille tärkeää asiaa, itämeren suojelua. Tänä vuonna lahjoitimme joulukortti rahat Baltic Sea Action Group :lle itämeren suojeluun. BSAG:lla on tällä hetkellä käynnissä carbon action https://carbonaction.org/etusivu/ hanke, johon varoja suunnataan. Kasvit sitovat ilmakehästä hiiltä, joka mikrobien ja sienten avulla varastoituu maaperään. Suurin osa tästä hiilestä jää maaperän ylimpään metrin paksuiseen pintakerrokseen, johon myös maatalous suoraan vaikuttaa. Tällä hetkellä ei tiedetä mikä on maaperän ja peltomaan todellinen potentiaali hiilen sitomisessa ja varastoimisessa. Carbon Action- hankkeen tarkoituksena on tutkia pelto-ja viljelysmaan potentiaalia hiilen sitojana, vaikuttavatko eri viljelyskäytännöt siihen, sekä kehittää toimia, jotka nopeuttavat ja lisäävät maaperän hiilensitomiskykyä. Maaperän kuntoa parantamalla ja hiilen sitomiskykyä lisäämällä vähennetään rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä itämereen. Hevonen nurmien ja laidunten käyttäjänä voi näin olla mukana ilmastonmuutostyössä. Sivuilta löytyy tietoa seuraavaa kasvukautta silmällä pitäen.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

https://carbonaction.org/etusivu/

Löydä myös Hyvinkään Hevossairaalan ilmakupla kampanjan sivuilta: https://joululahjaitamerelle.fi/

20181205_151927.jpg

Joulukalenterin 7. luukku

Hevonen, tuotantoeläin? Eläinlääkinnän kannalta hevonen on tuotantoeläin niin kauan, kun sitä ei ole poistettu elintarvikeketjusta. Tämä tarkoittaa, että hevoselle saa lähtökohtaisesti käyttää vain tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkeaineita sekä tietyin poikkeusehdoin hevoselle hyväksyttyjä 6 kuukauden varo-ajan omaavia lääkkeitä. Toisinaan hevosen hoidossa voi olla kuitenkin tarpeen käyttää myös lääkkeitä, joita ei ole sallittu tuotantoeläimille. Näiden lääkkeiden käyttö aiheuttaa elinikäisen teuraskiellon ja hevosen poistamisen elintarvikeketjusta. Eläinlääkäri tekee merkinnän teuraskiellosta sekä pidemmän varo-ajan omaavien lääkkeiden käytöstä hevosen passiin. Tämän takia on tärkeää, että hevosen passi on mukana asioidessa hevossairaalassa tai eläinlääkärin käydessä kotitallilla. Huomioitavaa on myös, että passi täytyy olla mukana hevosta kuljettaessa. Hevosen omistaja voi myös itse poistaa hevosen elintarvikeketjusta allekirjoittamalla passista kyseisen kohdan ja toimittamalla passin tämän jälkeen Hippokseen.

IMG_858.jpg

Joulukalenterin 6. luukku

Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänä päivänä muistetaan ja kunnioitetaan kaikkia Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleita! Suomenhevosten merkitystä Suomen sodissa ei voi väheksyä. Suomenhevonen oli erityisen tärkeä armeijan liikkuvuudelle, hevosta käytettiin apuna mm kaluston ja aseiden, ampumatarvikkeiden, muonan ja kenttäkeittiöiden kuljettamiseen. Suomenhevonen oli rintamalla myös sotilaan ystävä ja kohtalotoveri. Yksistään talvisodassa armeijan palvelukseen otettiin n 70 000 hevosta (pääosin siviilistä), mikä on lähes sama määrä kuin Suomessa on hevosia tällä hetkellä (Hippos 2017, rekisteröityjä hevosia 74 400 hevosta, joista suomenhevosia 19 200). Armeijan palvelukseen hevoset otettiin pääosin maataloudesta, sodan jälkeen hengissä säilyneet hevoset palautettiin omistajilleen. Sodissamme ansiokkaasti palvelleiden suomenhevosten kunniaksi on pystytetty kaksi muistomerkkiä, pronssinen Suomenhevonen- sotahevonen- patsas Seinäjoelle Törnävän kartanon puistoon vuonna 1997 sekä kaatuneiden suomenhevosten muistomerkki, U-muotoinen luokki (hevosen työvaljaiden osa), Myllykoskelle vuonna 2014.

Lue lisää hevosista sodissa: http://www3.lappeenranta.fi/…/hei…/sivut/Historiaa-osa4.html

20181205_225051.jpg

Joulukalenterin 5. luukku

Tiesitkö, että hevosen sydän on tehty kuin huippu-urheilijalle. Levossa hevosen sydän lyö noin 30-40 kertaa minuutissa ja pumppaa noin 1-1,5 litraa verta eteenpäin per lyönti. Rasituksessa maksimisyke voi nousta jopa 210-240 lyöntiin minuutissa, jolloin sydämen minuutissa pumppaama verenmäärä voi nousta jopa 240 litraan. Myös hevosilla tavataan sydänsairauksia, tyypillisemmin potilas tuodaan tutkimuksiin auskultaatiossa todetun sivuäänen tai rytmihäiriön takia. Kliiniset sydänsairauden oireet todetaan hevosella, sydämen valtavan reservin takia, usein vasta sairauden loppuvaiheessa.

IMG_87.jpg

Joulukalenterin 4. luukku

Pääntauti on hevosilla esiintyvä erittäin tarttuva hengitystieinfektio. Taudin aiheuttaja on Streptococcus equi subsp equi- bakteeri. Taudille on ominaista paiseiden muodostuminen leuanalusimusolmukkeisiin sekä korkea kuume ja sierainvuoto. Tautia tavataan etenkin nuorilla hevosilla, mutta sitä esiintyy myös aikuisilla hevosilla. Vaikka bakteeri elää hevosessa, säilyy se myös hetken aikaa ympäristössä. Tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että bakteeri voi säilyä pitkään etenkin kylmässä ja kosteassa ympäristössä, pidempään kuin aiemmin on oletettu (jopa kuukauden). Tämä on hyvä huomioida, mikäli tautia tavataan tallilla. Ympäristöstä bakteeri voidaan tuhota desinfektioaineilla.

Durham AE, Hall YS, Kulp L, Underwood C. A study of the environmental survival of Streptococcus equi subspecies equi. Equine Vet J. 2018:50(6):861-4.

https://www.evira.fi/…/esitteet/elaimet/hevosen_paantauti_0…

20181201_170232.jpg

Joulukalenterin 3. luukku

Tiesitkö, että hevosen silmät ovat ainutlaatuiset niiden suuren koon ja sijaintinsa takia. Pään sivuilla olevien silmien avulla hevonen näkee laajasti ympärilleen jättäen kuitenkin pienen sokean alueen niin suoraan hevosen eteen kuin taakse. Silmien sijainti ja suuri koko ei ainoastaan ole etu, vaan se tekee myös silmät, hieman ulkonevana rakenteena, alttiiksi vaurioille. Akuuttien vaurioiden lisäksi hevosilla esiintyy myös muita silmäsairauksia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan silmäsairaudet voivat olla luultua yleisimpiä yli 15-vuotiailla hevosilla. Oireet voivat olla hankalasti havaittavissa ja jäädä sen takia huomaamatta, vaikka silmätutkimuksessa näkyisikin jo muutoksia. Mikäli siis epäilet, että ikääntyvällä hevosellasi voisi olla puutteita näkökyvyssä tai hevosella on toistuvia lieviä silmäoireita (kuten esim eritys), kannattaa silmät tarkastaa silmäsairauksien poissulkemiseksi.

Malalana F, McGowan TW, Ireland JL, Pinchbeck GL, McGowan CM. Prevalence of owner-reported ocular problems and veterinary ocular findings in a population of horses aged ≥15 years. Equine Vet J. First published: 06 August 2018.

IMG_494.jpg

Joulukalenterin 2. luukku

Ontumat ovat yksi tyypillisemmistä syistä, minkä takia hevonen tuodaan klinikalle tutkittavaksi. Takajalan ontuman taustalla voi olla mm kintereestä tai hankositeen yläosasta tuleva kipu. Tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kintereen aluetta kipuilevilla hevosilla takajalan varvas-akselin kulmaus oli pienempi (ns taaksepäin taipunut varvas-akseli) kuin terveillä kontrollihevosilla, millä voi olla vaikutusta ontumaan. Tämän alueen kiputiloissa olisikin tärkeää tarkistaa varvas-akseli ja tehdä tarvittaessa muutokset myös hevosen kengitykseen.

Pezzanite L, Bass L, Kawcak C, Goodrich L, Moorman V. The relationship between sagittal hoof conformation and hindlimb lameness in the horse. First published: 25 November 2018.

IMG_277.jpg

Hevossairaalan joulukalenteri, 1. luukku

Tule mukaan seuraamaan Hyvinkään Hevossairaalan joulukalenteria. Joulukalenterissa on luvassa pieniä tietoiskuja hevosista, ajankohtaisista tutkimuksista sekä Hevossairaalan toiminnasta.

JOULUKALENTERIN 1. LUUKKU
Tiesitkö, että hevosen mahalaukku on hevosen kokoon nähden varsin pieni, n 15 litran kokoinen. Mahalaukku jakautuu kahteen erilaiseen osaan, ylempään ns keratinisoituneeseen osaan sekä alempaan ns rauhasosaan. Mahahaavat ovat yleinen vaiva hevosilla. Haavaumia voidaan tavata mahalaukun molemmissa osissa sekä ohutsuolen alkuosassa. Mahahaavojen hoitoon vaikuttavat haavan sijainti, sillä eri osissa tavattavien haavojen syntymekanismi eroaa toisistaan. Mahahaavat voidaan todeta mahalaukun tähystyksellä, jota varten hevosen tulee paastota 16 tuntia

20181201_090653.jpg

Uudet aseet taistelussa melanoomaa vastaan 

Melanoomat ovat yleisiä ihokasvaimia kimohevosilla ja niitä esiintyy vain äärimmäisen harvoin muun värisillä hevosilla. Melanoomakasvaimen ulkonäkö on hyvin tyypillinen ja siten helposti tunnistettavissa. Se on yleensä pyöreä, koholla oleva ja musta. Koko voi olla nuppineulanpään kokoisesta jopa useiden kymmenien senttien kokoiseen. Melanoomia alkaa ilmestyä yleensä 5 vuoden iässä ja 15 vuoden iässä 80% kimohevosilla on näkyviä melanoomakasvaimia. Useimmiten kasvaimet ovat hännän alla ja peräaukon sekä sukupuolielinten ympärillä. Kasvaimia voi myös olla pään alueella, erityisesti huulissa ja sylkirauhasissa. Melanoomat kasvavat pikkuhiljaa suuremmiksi ja infektoituvat herkästi, ovat mahdollisesti kipeitä ja vuotavat sekä saattavat jopa tukkia peräsuolen. Useimmat melanoomat eivät lähetä etäpesäkkeitä muihin elimiin, mutta tämäkin on mahdollista. 

Valitettavasti melanooman kehittymistä ei voi estää millään lailla. Toisin kun ihmisillä, auringonvalolle altistumisen ei ajatella lisäävän melanooman syntymistä. Tosin hevoset, joilla on vuotavia kasvaimia vaativat suojaa ötököitä vastaan vähentämään haavaumien infektoitumisriskiä. 

Melanooman hoidon uudet tuulet 

Nykyään voimme tarjota uuden aseen melanoomia vastaan, immunoterapian. Siinä tarkoituksena on saada elimistö hylkimään kasvainta ja sitä kautta pysäyttää kasvainten kasvu tai jopa saada ne pienenemään/häviämään täysin. Tämän hoitomuodon isot hyödyt ovat sen turvallisuus sekä se, että se tehoaa hevosen kaikkiin melanoomakasvaimiin yhtäaikaisesti. Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla kaksi hieman erilailla toimivaa rokotetta, Oncept ja APAVAC. 

Hyvinkään Hevossairaalassa hoidetaan tällä hetkellä yhtä hevosta APAVAC-rokotteella. Tällä 17-vuotiaalla kimoruunalla oli ollut jo jonkin aikaa liikkumishaluttomuutta ja muita ruuansulatuskanavavaivaan liittyviä oireita. Ähkyn yhteydessä huomattiin peräsuolessa olevan melanooma-kasvaimen kasvaneen niin suureksi, että se häiritsi/esti hevosen ulostamista. Kasvainta oli pienennetty ensin kirurgisesti ja tämän jälkeen aloitettiin APAVAC-rokotteet. Hevonen on saanut nyt useamman rokotesarjan ja kasvain on pienentynyt merkittävästi kooltaan. Jää nähtäväksi pitääkö rokotteita jatkaa hevosen loppuelämän kuten Onceptia, mutta tällä hetkellä sekä omistaja että eläinlääkäri ovat varovaisen toiveikkaita. Tästä hevosesta mainittakoon vielä se, että sen ansiosta saatiin myös Oncept-rokotteelle luvat Suomessa :)

camillolaidun.jpg

Melanoomat ovat useimmiten kimohevosten vaivoja

camillo.jpg

Melanoomat löytyvät usein hännän alta, tällä hevosella myös peräsuolen sisäpuolelta

Jonnasta tupla-diplomaatti!!

Tänään juhlimme eläinlääkäriämme Jonna Jokisaloa, joka on saanut valmiiksi toisen amerikkalaisen erikoistumistutkintonsa. Jonna oli ennestään amerikkalainen hevosten sisätautispesialisti (Diplomate ACVIM) ja nyt siis myös amerikkalainen hevosten tehohoitospesialisti (Diplomate ACVECC). Jonna on ensimmäisen pohjoismaalainen hevoseläinlääkäri, joka on suorittanut tämä vaativan tutkinnon. 

Hevoseläinlääkäreillä on kolme tapaa erikoistua. Suomessa voi suorittaa hevossairauksien erikoiseläinlääkäritutkinnon. Britannissa voi tehdä kapeampialaisia erikoistumistutkintoja ns. sertifikaatteja esim. ortopediassa. Arvostetuimmat erikoistumistutkinnot ovat eurooppalaiset ja amerikkalaiset diplomaattitutkinnot. Hevosilla diplomaattitutkintoja voi suorittaa kirurgiassa, sisätaudeissa, lisääntymistieteessä ja tehohoidossa. Diplomaattitutkintoon kuuluu 3-vuotinen harjoittelujakso tähän soveltuvassa hevossairaalassa, julkaisu kansaivälisessä eläinlääketieteenalan lehdessä sekä vaativa tentti. 

ONNEA JONNA!



Kira ja Olli SEP-päivillä

Suomen Eläinlääkäripraktikot ry järjesti koulutuspäivät Naantalissa 17.-18.3.                   

Hyvinkään Hevossairaalan Olli Mäkelä ja Kira Kanerva olivat koulutuksessa hakemassa lisäoppia kilpahevosten hoidosta ja lääkinnästä sekä ylempien hengitysteiden ongelmista.

 

Näin alkuvuodesta on jokaisen kilpailijan ja hevosenomistajan hyvä kerrata lääkityssäännöt sekä tarkistaa mahdolliset uudet sääntömuutokset.

Ratsut: http://inside.fei.org/fei/cleansport/horses

Ratsut: http://www.ratsastus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ratsastajainliitto/embeds/ratsastajainliittowwwstructure/231273_KS_I_2018_muokattu12032018.pdf

Ravurit: http://www.hippos.fi/raviurheilu/ravihevonen/ravihevosen_hyvinvointiohjelma/ravihevosen_laakinta/laakintaohje

 

PÄIVYSTYS

Tänään se alkaa, nimittäin Hyvinkään Hevossairaalan kiertävä päivystys. Jatkossa hoidamme akuutteja potilastapauksia suoraan kotitallilla keski-uudenmaan alueella päivystysaikana.

Erikseen sovittaessa hevonen voidaan tutkia ja hoitaa sairaalalla ja kotiuttaa tutkimusten jälkeen. Päivystysaluetta ovat ainakin Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan hoidamme myös kauempana olevia potilaita esim. Riihimäen, Mäntsälän, Lopen ja Hausjärven alueella. 

Tavoitatte meidät vuorokauden ympäri tutusta numerosta 0600- 182 81.

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille!