Vuosi yrittäjyyttä takana! Mennyt vuosi on ollut tapahtumarikas ja opettavainen. Lämmin kiitos kaikille, erityisesti meidän ihanille asiakkaillemme. Lisäksi kiitos kuuluu yhteistyökumppaneillemme ja tietysti meidän omalle superhienolle joukkueellemme. Yhdessä kohti uusia haasteita! Hyvää uutta vuotta kaikille!
Iso kiitos kaikille joulukalenterimme seuraamisesta. Tänä Jouluna hiljennymme joulunviettoon ja sairaala ja päivystys on kiinni 24-26.12.
Rauhallista Joulua Kaikille!
Tarkempi testi hevosen Cushingin taudin diagnosointiin.
PPID (pituitary pars intermedia dysfunction)-oireyhtymä tunnetaan paremmin nimellä hevosen Cushingin tauti. Tässä sairaudessa aivojen rappeutuminen johtaa aivojen välittäjäaineen, dopamiinin, pitoisuuden laskuun, mikä puolestaan johtaa hormonien ja muiden aineiden liikaeritykseen aivolisäkkeestä. Nämä hormonit aiheuttavat sairastuneissa hevosissa nähtävät kliiniset oireet. Yleisin oire on pitkä, mahdollisesti kihartuva karvapeite ja erityisesti huonosti vaihtuva talvikarva. Tyypillisiä ensioireita ovat myös pömpöttävä maha sekä ylälinjan häviäminen, joista molemmat johtuvat vähentyneestä lihasmassasta ja lihasvoiman vähenemisestä. Ehdottomasti vakavin PPID:n kliininen oire on kaviokuume.
Sairautta tulisi epäillä erityisesti, mikäli ikääntyvällä hevosella on kaviokuume, pitkä karva tai toistuvia infektioita. Eläinlääkäri diagnosoi sairauden esitietojen, mahdollisten oireiden sekä verinäytteen eli ns ACTH-testin ja usein lisäksi veren insuliinipitoisuuden mittauksen perusteella. ACTH-testillä mitataan aivolisäkkeen tuottaman hormonin (ACTH) pitoisuutta verenkierrossa. Tämä hormoni on normaalistikin koholla hevosen ollessa sairas. Mikäli hevosella on esimerkiksi kaviokuume, tulisi ennen testin tekemistä odottaa, kunnes oireet ovat hellittäneet. On myös huomioitava, että hormonipitoisuudet vaihtelevat vuodenajoittain ja alkavan taudin saakin parhaiten kiinni elo-lokakuussa, jolloin terveiden ja sairastuneiden yksilöiden hormonipitoisuudet eroavat selkeimmin toisistaan.
Mikäli testin tulos on negatiivinen, mutta hevosen oireet tai sairaushistoria puoltavat sairautta, voidaan tehdä ns ACTH-stimulaatiotesti. Tässä hevosesta otetaan ensin ACTH-lepoarvo. Tämän jälkeen eläinlääkäri antaa hevoselle TRH-hormonia ja ottaa uuden ACTH näytteen tämän jälkeen. Sairastuneilla hevosilla ACTH-pitoisuus nousee terveitä hevosia korkeammaksi kakkosnäytteessä ja testillä voidaan saada kiinni hevosia, jotka ovat vasta taudin alkuvaiheessa. Vaihtoehtoisesti voidaan toistaa lepo-ACTH-testi 3-6 kk kuluttua ja/tai syksykuukausina. Testin toistaminen kannattaa, jotta sairastuneet yksilöt löydettäisiin jo taudin alkuvaiheessa, jolloin lääkitys voidaan aloittaa jo ennen kuin hevosella ilmenee voimakkaampia oireita.
Hevoselle herkkuja maltillisesti. Joulun lähestyessä olisi mukava myös antaa hevosen herkutella, tämän osalta on kuitenkin muistettava muutama asia. Hevosen suolisto on mm sen normaaliflooran takia herkkä ruokinnan muutoksille. Joulun kunniaksi annettu suurempi heinä- tai väkirehuannos, voi aiheuttaa hevoselle ähkyn. Suurentunut heinämäärä yhdistettynä monesti joulunajan kevyempään liikuntaan lisää erityisesti ummetusähkyn riskiä. Kun taas äkillisesti nostettu väkirehu annos, voi sen suuren hiilihydraatti määrän takia aiheuttaa muutoksia suoliston mikrobikantaan ja aiheuttaa niin kaasun kertymistä kuin ripulia sekä pahimmillaan paksusuolen tulehduksen (minkä vakavin seuraus on endotoksemia ja kaviokuume). Hevoselle ei myöskään kannata antaa ihmisten herkkuja, kuten suklaata tai piparia, ne eivät ole hevoselle sopivia. Mikäli hevosta haluaa jouluna muistaa on turvallisin vaihtoehto tutut herkut kuten porkkana, omena ja kuivattu leipä (ei leipää karies hevoselle). Näitäkin tosin tulee tarjota kohtuuden rajoissa, vain muutama kappale kerrallaan.
Headshaking ja elektroakupunktio. Headshaking on syndrooma, jossa hevonen heiluttaa tai ravistaa päätään holtittomasti ja/tai yrittää hangata nenäänsä jatkuvasti. Oireita esiintyy erityisesti hevosta liikuttaessa, mutta jotkut hevoset oireilevat myös levossa. Hevonen voi heiluttaa päätään monesta syystä, mutta yleisin niistä on kipu. Kivun taustalla voi olla ontuma, selkäkipu, mahahaava, hiekkakeräymä, hammasongelma yms, mitkä pyritään poissulkemaan tutkimuksissa. Mikäli oireilulle ei löydy selittävää syytä, puhutaan headshaking-oireyhtymästä.Tässä oireyhtymässä hevosen pään ravistelu johtuu kolmoishermon yliaktiivisuudesta, hevosesta tuntuu kuin ampiainen kiipeäisi nenää pitkin. Kolmoishermon kipureaktion voi saada aikaiseksi eri asiat eri hevosilla, mm kylmä tai kuuma ilma, pöly, paine ja allergiat. Toiset hevoset reagoivat valoon samoin oirein.
Jo v 2014 julkaistiin ensimmäinen tutkimus kuvaten oireyhtymän hoitoa sähköstimulaation avulla (ns EquiPENS-hoito). Sama tutkijaryhmä (Roberts V) on julkaisemassa uutta tutkimusta, jossa 158 hevosesta hieman yli puolet (53%) vastasi EquiPENS-hoitoon. Viime vuonna julkaistiin vastaavanlainen hoitomuoto, jossa kolmoishermoa stimuloidaan elektroakupunktiolla. Tutkimus oli pieni, käsittäen vain 6 hevosta, mutta kaikki 6 hevosta vastasivat annettuun hoitoon. Hyvinkään Hevossairaala tarjoaa elektroakupunktiota hoitona hevosilla, joilla head shaking-oireiden uskotaan johtuvan kolmoishermon yliaktiivisuudesta.
Roberts VLH, Patel NK, Tremaine WH. Neuromodulation using percutaneous electrical nerve stimulation for the management of trigeminal-mediated headshaking: A safe procedure resulting in medium-term remission in five of seven horses. Equine Vet J. 2016:48(2):201-4
Devereux S. Case Report Electroacupuncture as an additional treatment for headshaking in six horses. Equine vet. Educ 07/11/2017.
Tiesitkö, että tamma kantaa varsaa keskimäärin 11 kuukautta. Synnytyksen lähestyessä tamman utare kasvaa ja siihen muodostuu noin vuorokautta ennen varsomista vahatipat. Vastaavanlaiset merkit aiemmin tiineyden aikana, etenkin viimeisellä kolmanneksella, voivat olla merkki istukkatulehduksesta eli plasentiitista. Plasentiitin tyypillisempiä oireita ovat ennenaikainen utareen kasvu sekä erite vulvasta, vain harvoin siihen liittyy kuumetta. Plasentiitilla, etenkin hoitamattomalla, voi olla vakavat seurauksen, sikiö voi abortoitua, tamma voi synnyttää ennenaikaisesti tai syntyvä varsa voi olla vakavasti sairas, kun istukka ei tulehduksen takia toimi normaalisti. Plasentiitti voidaan todeta tammalla kliinisten oireiden, ultraäänitutkimuksen ja verinäytteiden perusteella. Sairautta hoidetaan antibiootilla, tulehduskipulääkityksellä sekä hormonihoidolla. Istukkatulehdukseen sairastuneen tamman varsa on ns riskivarsa, jonka syntymistä sekä ensimmäisiä elinvuorokausia tulee valvoa tarkemmin ja joilta suositellaan tutkittavaksi vasta-aineet vuorokauden iässä. Toisin kuin ihmisen, tamman istukka ei läpäise vasta-aineita, jonka takia vasta-ainerikkaan terninmaidon saanti on varsalle ensisijaista.
Hevosen mahahaava syndrooma käsittää haavaumat mahalaukun sarveisosassa sekä rauhasmahan alueella. Sarveismahan haavaumien syntymekanismi on hyvin tunnettu; rauhasmaha tuottaa jatkuvasti mahahappoa, joka pääsee nousemaan ylöspäin ja vaurioittamaan sarveismahan aluetta, esim liikunnan aiheuttaman lihasten ja rintakehän puristuksen seurauksena. Erityisesti kovatehoisen treenin on todettu, juuri julkaistussa tutkimuksessa, lisäävän sarveismahan haavaumien riskiä. Rauhasmahan haavaumien syntymekanismia ei taas täysin tunneta. Juuri julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että liikuntakertojen määrällä oli vaikutusta rauhasmahan haavojen syntyyn. Yli 6 krt/vkossa treenaaminen sekä vastikään kilpaileminen lisäsivät riskiä saada haavaumia juuri tälle alueelle. Liikuntasuoritus voi hetkellisesti heikentää mahalaukun verenkiertoa, mikä voi olla merkitsevää rauhasosan haavaumien synnyssä. Kilpailemisen vaikutus voi taas johtua stressistä, täyttä syntymekanismia tämän taustalla ei tiedetä, mutta stressi voi vaikuttaa mm hevosen syömiskäyttäytymiseen. Ruokinnan osalta voimakkaalla väkirehuruokinnalla voi olla vaikutusta haavaumien syntyyn; voimakas väkirehuruokinta muuttaa jonkin verran mahan pH:ta ja vie korsirehulta tilaa ja voi näin edesauttaa haavojen syntyä. Koska sarveis-ja rauhasmahan haavaumien syntymekanismit eivät ole samanlaiset, on myös niiden hoitoon käytetyissä lääkityksissä eroja.
Pedersen SK, Cribb AE, Windeyer MC, Read EK, French D, Banse HE. Risk factors for equine glandular and squamous gastric disease in show jumping warmbloods. Equine Vet J. 2018: 50(6): 747-751.
Hevonen ja kipu. Hevosen kipua voi olla vaikeata huomata, sillä saaliseläimenä hevonen pyrkii piilottamaan kipunsa niin pitkään kuin mahdollista. Muutama vuosi sitten julkaistiin hevosen kipuilmeitä kuvaava tutkimus. Kivusta kertovina merkkeinä olivat korvien pitäminen alhaalla tai epäsymmetrisesti, silmien ympäröivien lihasten kulmikkuus, tyhjä/sisäänpäin kääntynyt katse, ulospäin laajat sieraimet sekä huulien, leuan ja pään lihasten jännittyneisyys (kts alla Vetcare Finland Oy tämän pohjalta tekemä esite). Kipumerkkien avulla levossa olevan hevosen kipua on kaikkien helpompi havaita. Sen sijaan ratsain hevosen kivun arviointi voi olla hankalaa, lievä ontuma voi jäädä ratsastajalta havaitsematta, myös epäsopivat varusteet sekä eri sairaudet voivat aiheuttaa kipua, joka ei välttämättä ole helposti havaittavissa. Viime aikaisissa tutkimuksissa onkin yritetty havainnoida samankaltaisia kipumerkkejä ratsastetuilta hevosilta. Näitä merkkejä on verrattu ontuvilla sekä ei-ontuvilla hevosilla. Ontuvat hevoset pitivät merkittävästi enemmän korvia taaksepäin matalana, aukoivat suuta, kulkivat ”kuolaimen päällä”, kantoivat päätään epätasaisesti tai vinossa, kiirehtivät ravissa, vaihtoivat spontaanisti askellajia, pyörittivät huonosti laukkaa, kompuroivat ja vetivät varpaita. Lisäksi eteenpäinpyrkimys oli puutteellinen ja hevonen saattoi vastustella. Vaikka näitä merkkejä oli selkeästi enemmän ontuvilla hevosilla, osaa niistä tavattiin myös ontumattomilla hevosilla. Tämän takia ei voida täysin sanoa, etteikö niitä voisi esiintyä myös kivuttomilla hevosilla. Lisäksi näihin voi myös vaikuttaa kuolaimen sopivuus, ratsastajan taidot, tasapaino ja tuntuma, tutkimuksessa nämä tekijät oli kuitenkin minimoitu, varusteet oli tarkastettu ja ratsastajat olivat samoja. Nämä merkit muuttuvat kuitenkin merkittäväksi, mikäli hevosella alkaa esiintyä useampia kyseisiä merkkejä tai jos muutos on selkeä hevosen aiempaan käytökseen verrattuna, tällöin ne voivat toimia indikaattorina kivusta.
Dyson S, Berger J, Ellis AD, Mullard J. Development of an ethogram for a pain scoring system in ridden horses and its application to determine the presence of musculoskeletal pain. Journal of veterinary behaviour. 2018: 23: 47-57.
Gleerup K, Forkman B, Lindegaard C. An equine pain face. Veterinary Anaesthesia and Analgesia. 2015: 42:103-114.
Tiesitkö, että paksusuolen hiekkakertymät ovat yksi tyypillisempiä syitä ähkylle. Hevonen saa suolistoonsa hiekkaa maasta ruuan mukana tai suoraan hiekkaa syömällä. Syitä hiekan syönnin taustalla ei vielä tunneta. Hiekka kerääntyy paksusuolen alimpiin osiin, jossa se aiheuttaa jatkuvaa ärsytystä paksusuolen seinämään. Tyypillisempinä oireina nähdään vetinen uloste, painon menetys sekä ähkyoireet, joskus oireena voidaan myös havaita liikkumishaluttomuutta. Pahimmillaan paksusuolen hiekkakertymä voi johtaa vakavaan ähkyyn ja jopa suolen repeämiseen. Hiekkaa voidaan lähteä poistamaan suolistosta joko syöttämällä hevoselle kotona psylliumia tai letkuttamalla hevoselle psylliumia ja laksatiivina toimivaa magnesiumsulfaattia. Etenkin jos hiekkakertymä on suuri, on suositeltavaa, että hiekan poisto tehdään klinikalla, sillä hevonen voi kipeytyä hiekan lähtiessä liikkeelle. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hiekan poisto on tehokkainta letkutushoidolla, tämä hoito poisti paremmin hiekkaa kuin suun kautta annettu psyllium tai yksistään hiekan syömisen estäminen. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että 4 päivän psyllium ja magnesiumsulfaatti letkutuksilla hiekka poistui 75% tutkimukseen osallistuneilta hevosilta. Hiekan poiston lisäksi on tärkeää ehkäistä hiekan syönti jatkossa esim käyttämällä hevosella kuonokoppaa, muuttamalla tarhan pohjaa sekä tarjoamalla ruuat muualta kuin maasta. Nämä tutkimukset ovat Suomesta kollegoidemme tekemiä 😊
Niinistö K, Ruohoniemi M, Freccero F, Raekallio M. Investigation of the treatment of sand accumulations in the equine large colon with psyllium and magnesium sulphate. Vet J. 2018:238:22-6.
Kaikkonen R, Niinistö K, Lindholm T, Raekallio M. Comparison of psyllium feeding at home and nasogastric intubation of psyllium and magnesium sulfate in the hospital as a treatment for naturally occuring colonic sand (geosediment) accumulations in horses: a retrospective study. Acta Vet Scand: 2016: 58(1):73.
Hevosillakin esiintyy kariesta. Perifeerisellä karieksella tarkoitetaan hampaan syöpymää hampaan ympärillä ja infundibulumin karieksella hampaan sisäosan syöpymistä. Syöpymä syntyy happoa tuottavien bakteerien käyttäessä ruuan sokereita fermentoimiseen. Perifeerisen karieksen merkittävin haitta on hammasta ympäröivien kudosten tulehtuminen ja diasteeman (suurentunut hammasväli) syntyminen. Hampaan sisäosan karies voi taas halkaista hampaan ja tulehduttaa hammasjuuren. Perifeerinen karies on hyvin yleistä hevosilla, tutkimusten perusteella sitä esiintyy jopa puolella hevosista. Aiemmin on todettu, että heinän happamuus lisää hampaiden syöpymistä, säilöheinän merkitystä karieksen riskitekijänä ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksissa todistamaan. Uuden tutkimuksen mukaan heinän sokeripitoisuudella on merkitystä, hevosilla, jotka söivät sokeripitoisempaa heinää (ns oaten hay), todettiin enemmän perifeeristä kariesta. Sama havainto todettiin hevosilla, jotka joivat sadevettä. Sadeveden ph on matalampi kuin vesijohtoveden. Miten omistajana voi ehkäistä perifeerisen karieksen syntymistä; vähentämällä ruokinnasta sokeripitoisia ruokia, huuhtelemalla suuta, leivän ja hampaiden pinnoille tarttuvat namit voi korvata esim porkkanalla, hevosen hampaita voi myös yrittää harjata, lisäksi on tärkeää tarkistaa hampaat säännöllisesti sillä muut hammasongelmat kuten diasteemat ovat karieksen riskitekijöitä.
Jackson K, Kelty E, Tennant M. Equine peripheral dental caries: An epidemiological survey assessing prevalence and possible risk factors in Western Australian horses. Equine Vet J. 2018: 50(1):79-84.
Hevonenkin voi sairastaa astmaa. Tiesitkö, että nykyään käytetään nimitystä hevosten astma (”equine asthma syndrome”), hevosen sairastaessa nuorilla hevosilla esiintyvää tulehduksellista hengitystiesairautta (IAD) tai puhkuria (RAO). Tyypillisiä oireita astmalle ovat pitkään kestänyt satunnainen tai jatkuva yskä, heikentynyt rasituksen sietokyky, mahdollinen sierainvuoto sekä pahimmillaan hengitysvaikeudet. Tauti todetaan kliinisten oireiden, hengitysteiden tähystyksen ja hengitystie-näytteen perusteella sekä poissulkemalla muut mahdolliset hengitystiesairaudet. Kliinisten oireiden ja löydösten perusteella astma voidaan luokitella lievä, kohtalainen tai vakava-asteiseksi. Sairauden hoito vaatii monesti sekä suunkautta otettavat että inhaloitavat lääkkeet sekä ympäristöolosuhteiden muuttamisen mahdollisimman pölyttömäksi. Lääkityksellä saadaan hoidettua sairauden akuutti vaihe, mutta ympäristömuutoksilla saadaan hevonen pidettyä akuutin vaiheen jälkeen oireettomana tai vähäoireisena.
Hevosten liikalihavuus on kasvava ongelma. Metabolinen syndrooma on ihmisten kakkostyypin diabetesta muistuttava sairaus, jota tavataan lihavilla hevosilla. Sairaudelle tyypillisiä ulkoisia merkkejä ovat rasvan kertyminen kaulaan ja hännän tyveen. Toisinaan ulkoiset merkit jäävät huomaamatta ja tilanteeseen havahdutaan vasta hevosen sairastuessa kaviokuumeeseen. Kaviokuumeen lisäksi lisääntynyt paino kuormittaa hevosen niveliä ja rasvaa kertyy ulkoisten osien lisäksi sisäelimiin. Tamman ylipainolla voi olla myös vaikutusta varsan kehityshäiriöiden (OCD) syntyyn. Metabolisen hevosen hoidossa on ensisijaista hevosen laihduttaminen. Tärkeintä laihdutuksessa on, että omistaja sitoutuu ruokinnan muutoksiin sekä liikunnan lisäämiseen. Kuinka sitten lähteä laihduttamaan hevosta: Lihavalle hevoselle tarjotaan korsirehun lisäksi vettä ja hyvälaatuista vitamiini-kivennäisseosta. Karkearehun määrän tulisi olla 1,5% elopainosta/vrk, määrä tulisi jakaa useampaan ruokintakertaan (mielellään 4-5 krt). Heinän sokeripitoisuus tulisi olla alle 100g/kg ka, tarvittaessa heinä tulee liottaa vedessä sokeripitoisuuden alentamiseksi. Ruokintaa täydennetään karkearehuun sopivalla kivennäis +/- vitaaminirehulla, vettä tulee olla vapaasti saatavilla. Liikunnan osalta hevosen tulisi olla päivittäin riittävästi ulkona, jossa hevonen voi liikkua vapaasti. Ideaalisti hevosta tulisi liikuttaa lisäksi vähintään 30 min/pv (kunnon kohotus aloitetaan vähitellen hevosen suoritustaso ja tämän hetkinen kunto huomioiden), liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Tutkimuksessa hevoset laihtuivat 6,8 % elopainostaan (500 kg hevoselta n 34 kg pois) ja niiden insuliiniherkkyys parani huomattavasti jo kuuden viikon aikana. Toisinaan oman hevosen ylipaino voi olla vaikeata huomata, kannattaakin pyytää eläinlääkäriä arvioimaan seuraavan käynnin yhteydessä hevosen kuntoluokka sekä tarvittaessa tehdä suunnitelma hevosen laihduttamista varten.
CM McGowan, Dugdale AH, Pinchbeck GL, Argo McG. Dietary restriction in combination with a nutraceutical supplement for the management of equine metabolic syndrome in horses. Vet J. 2013: 196(2):153-9.
Robles M, Nouveau E, Gautier C, Mendoza L, DuBois C, Dahirel M, Lagofun B, Aubriére M-C, Lejeune J-P, Caudron I, Guenon I, Viguie´C, Wimel L, Chavatte-Palmer P. Maternal obesity increases insulin resistance, low-grade inflammation and osteochondrosis lesions in foals and yearlings until 18 months of age. Published Plos One January 26, 2018.
Onko skintigrafia sinulle tuttu? Luuvauriot ovat yleisiä ontuvilla ja suorituskykyongelma hevosilla. Jos luuvauriota ei muilla keinoilla saada selville, skintigrafia on hyvin herkkä tutkimusmenetelmä aktiivisen luuvaurion toteamiseen. Tutkimuksessa hevoselle annetaan suoneen radioaktiivista varjoainetta, mikä kerääntyy vauriokohtiin luustossa. Tutkimuksella voidaan todeta nivelsairauksia, luutulehduksia, luumurtumia, hiusmurtumia, luumustelmia ja selän nikama- ja okahaarakeongelmia. Hyvinkäällä on Suomen ainoa eläinten skintigrafia ja hevosten skintigrafiatutkimuksista meidän Ollilla on jo kahden vuosikymmenen kokemus.
Ota porkkanajumppa tavaksi. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen porkkanajumppa kehittää hevosen selkää stabiloivia ja korsettilihaksiin kuuluvia multifidus-lihaksia. Jumpan todettiin kasvattavan lihasten kokoa sekä tasoittavan niiden välistä epäsymmetriaa, kun harjoituksia tehtiin 5 toistoa päivässä ja 5 kertaa viikossa 3 kuukauden ajan. Jumppa on hyödyllinen kaikille, liikkeet vahvistavat kattavasti keskivartalon syviä lihaksia, parantavat hevosen kehonhallintaa sekä toimivat venytyksinä. Varsinaista hevospilatesta siis. Ota porkkanajumppa rutiiniksi. Liikkeet tulee tehdä niin, että hevonen on mahdollisimman rauhallinen ja pyrkiä ylläpitämään liike muutaman sekunnin ajan, tee jokaista liikettä 5 toistoa. Tässä muutama liike:
1. Leuka-rintaan
2. Leuka etupolvien välistä taaksepäin
3. Leuka etuvuohisten välistä taaksepäin
4. Leuan ja kaulan ojentaminen mahdollisimman pitkälle eteenpäin
5. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti satulavyön aluetta, toistetaan molemmin puolin
6. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti lonkkakyhmyä, toistetaan molemmin puolin
7. Ohjataan leukaa, kaulaa taivuttamalla, kohti kintereitä, toistetaan molemmin puolin
Stubbs NC, Kaiser LJ, Hauptman J, Clayton HM. Dynamic mobilisation exercise increase cross sectional area od muscular multifidus. Equine Vet J. 2011: 43(5): 522-9.
Tiesitkö, että oreilla/ruunilla on enemmän hampaita kuin tammoilla. Aikuisella hevosella on yleensä 36-40 hammasta. Pysyvistä hampaista 12 on etuhampaita ja 24 poskihampaita. Tämän lisäksi etenkin oreilla/ruunilla on lisäksi kulmahampaat, joita tammoilla on harvemmin. Näiden pysyvien hampaiden lisäksi hevosilla voi olla myös pienet ns sudenhampaat, jotka yleensä poistetaan nuorena. Kaiken kaikkiaan hevosella voi siis olla, mikäli kaikki sudenhampaat ovat puhjenneet, jopa 44 hammasta. Varsalla voi syntyessään olla jo ensimmäiset maitoetuhampaat tai ne voivat puhjeta ensimmäisten elinpäivien aikana. Maitoposkihampaat seuraavat perässä ja alkavat puhjeta ensimmäisten viikkojen aikana ja ovat yleensä puhjenneet 3 kuukauden ikään mennessä. Maitohampaita on kaiken kaikkiaan 24. Maitohampaat vaihtuvat pysyviin 2,5- 5 vuoden iässä riippuen hampaasta.
Viimeisten vuosien aikana hevosten hammashoito on tehnyt suuria harppauksia eteenpäin, mutta aihe on edelleen ajankohtainen ja uutta tutkimustietoa saadaan jatkuvasti. Lue lisää hevosten hammashoidoista ja sairauksista nettisivuiltamme: https://www.hyvinkaanhevossairaala.fi/hammassairaudet/.
Toisinaan tutkimusten kohteena ovat hevoslääkärit itse. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hevoseläinlääkäreille työssä tapahtuvia hevosperäisiä työtapaturmia. Tutkimuksen mukaan työtapaturmia tapahtuu eniten perustoimenpiteissä, kuten esim ontumatutkimuksissa sekä hammashoidossa. Tyypillisin onnettomuuden syy oli hevosen potku (49 %), muita raportoituja tapaturmia olivat etujaloilla ”lyöminen”, ”lyttääminen”, pureminen, jalan päälle astuminen sekä eläinlääkärin päälle kaatuminen. Pienimmistä vaurioista selvisi yleensä mustelmilla ja haavoilla, pahimmat vauriot syntyivät hevosen potkun osuessa jalkaan, päähän tai käteen, jolloin raportoitiin mm murtumia sekä tajuttomuutta. Laskennallisesti tapaturmia sattui kyselyyn vastanneille eläinlääkäreille 3 vuoden ja 7 kuukauden välein. Kaikkien hevosten kanssa työskentelevien ja harrastavien on tärkeää minimoida mahdolliset riskitekijät ja muistaa turvalliset työtavat.
Parkin TDH, Brown J, MacDonal EB. Occupational risks of working with horses: A questionnaire survey of equine veterinary surgeons. Equine Vet Educ. 2018:30(4):200-5.
Tiesitkö, että hevosen ruoansulatuskanava on hyvin pitkä. Yksistään mahalaukun jälkeen alkavan ohutsuolen pituus on keskimäärin 25 metriä (vaihtelu 10-30 m). Ohutsuolen jälkeen tuleva umpisuoli on n 1,2 m mittainen ja sen tilavuus voi olla jopa 30 litraa. Paksusuolen kokonaispituus on taas keskimäärin 6-7 m ja se jakautuu kahteen osaan: ensimmäisenä tulevaan ns isoon kooloniin, jonka tilavuus voi olla jopa 50-60 litraa sekä tämän jälkeen tulevaan pienempään ns pikku kooloniin. Ruoansulatuskanavan pituus voi siis olla mahalaukun jälkeen jopa 38 metriä. Huikean pituuden lisäksi ruoansulatuskanavan halkaisija vaihtelee suoliston eriosissa, erityisesti paksusuolessa on kapeampia ja leveämpiä kohtia, mitkä ovat juurikin tyypillisiä paikkoja ummetukselle. Nämä seikat huomioiden ei ole ihme, että ruoansulatuskanavan vaivat ovat hevosilla yleisiä.
Joulun lähestyessä haluamme nostaa esille tärkeää asiaa, itämeren suojelua. Tänä vuonna lahjoitimme joulukortti rahat Baltic Sea Action Group :lle itämeren suojeluun. BSAG:lla on tällä hetkellä käynnissä carbon action https://carbonaction.org/etusivu/ hanke, johon varoja suunnataan. Kasvit sitovat ilmakehästä hiiltä, joka mikrobien ja sienten avulla varastoituu maaperään. Suurin osa tästä hiilestä jää maaperän ylimpään metrin paksuiseen pintakerrokseen, johon myös maatalous suoraan vaikuttaa. Tällä hetkellä ei tiedetä mikä on maaperän ja peltomaan todellinen potentiaali hiilen sitomisessa ja varastoimisessa. Carbon Action- hankkeen tarkoituksena on tutkia pelto-ja viljelysmaan potentiaalia hiilen sitojana, vaikuttavatko eri viljelyskäytännöt siihen, sekä kehittää toimia, jotka nopeuttavat ja lisäävät maaperän hiilensitomiskykyä. Maaperän kuntoa parantamalla ja hiilen sitomiskykyä lisäämällä vähennetään rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä itämereen. Hevonen nurmien ja laidunten käyttäjänä voi näin olla mukana ilmastonmuutostyössä. Sivuilta löytyy tietoa seuraavaa kasvukautta silmällä pitäen.
Hyvää joulun odotusta kaikille!
https://carbonaction.org/etusivu/
Löydä myös Hyvinkään Hevossairaalan ilmakupla kampanjan sivuilta: https://joululahjaitamerelle.fi/
Hevonen, tuotantoeläin? Eläinlääkinnän kannalta hevonen on tuotantoeläin niin kauan, kun sitä ei ole poistettu elintarvikeketjusta. Tämä tarkoittaa, että hevoselle saa lähtökohtaisesti käyttää vain tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkeaineita sekä tietyin poikkeusehdoin hevoselle hyväksyttyjä 6 kuukauden varo-ajan omaavia lääkkeitä. Toisinaan hevosen hoidossa voi olla kuitenkin tarpeen käyttää myös lääkkeitä, joita ei ole sallittu tuotantoeläimille. Näiden lääkkeiden käyttö aiheuttaa elinikäisen teuraskiellon ja hevosen poistamisen elintarvikeketjusta. Eläinlääkäri tekee merkinnän teuraskiellosta sekä pidemmän varo-ajan omaavien lääkkeiden käytöstä hevosen passiin. Tämän takia on tärkeää, että hevosen passi on mukana asioidessa hevossairaalassa tai eläinlääkärin käydessä kotitallilla. Huomioitavaa on myös, että passi täytyy olla mukana hevosta kuljettaessa. Hevosen omistaja voi myös itse poistaa hevosen elintarvikeketjusta allekirjoittamalla passista kyseisen kohdan ja toimittamalla passin tämän jälkeen Hippokseen.
Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänä päivänä muistetaan ja kunnioitetaan kaikkia Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleita! Suomenhevosten merkitystä Suomen sodissa ei voi väheksyä. Suomenhevonen oli erityisen tärkeä armeijan liikkuvuudelle, hevosta käytettiin apuna mm kaluston ja aseiden, ampumatarvikkeiden, muonan ja kenttäkeittiöiden kuljettamiseen. Suomenhevonen oli rintamalla myös sotilaan ystävä ja kohtalotoveri. Yksistään talvisodassa armeijan palvelukseen otettiin n 70 000 hevosta (pääosin siviilistä), mikä on lähes sama määrä kuin Suomessa on hevosia tällä hetkellä (Hippos 2017, rekisteröityjä hevosia 74 400 hevosta, joista suomenhevosia 19 200). Armeijan palvelukseen hevoset otettiin pääosin maataloudesta, sodan jälkeen hengissä säilyneet hevoset palautettiin omistajilleen. Sodissamme ansiokkaasti palvelleiden suomenhevosten kunniaksi on pystytetty kaksi muistomerkkiä, pronssinen Suomenhevonen- sotahevonen- patsas Seinäjoelle Törnävän kartanon puistoon vuonna 1997 sekä kaatuneiden suomenhevosten muistomerkki, U-muotoinen luokki (hevosen työvaljaiden osa), Myllykoskelle vuonna 2014.
Lue lisää hevosista sodissa: http://www3.lappeenranta.fi/…/hei…/sivut/Historiaa-osa4.html
Hyvinkään Hevossairaala tarjoaa hevosellesi ammattitaitoisten ja kokeneiden eläinlääkäreiden palvelut klinikalla Hyvinkään Hyyppärässä sekä tallikäynteinä. Olemme avoinna vuoden jokaisena päivänä.
Hyyppäräntie 41
05800 Hyvinkää
Hyvinkään Hevossairaala Oy
3381303-2
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Kirurgia ja ortopedia
Sisätaudit
Hammassairaudet
Tammat ja varsat
Tallikäynnit
MA-PE klo 08:00-20:00
LA klo 09:00-15:00
0207 310 340 AJANVARAUS
0600 18281 (1,98€/min + pvm/mpm) PÄIVYSTYS
Tykkää meistä Facebookissa
